Lämmin kesä ja ilmastonmuutoksesta puhuminen ovat saaneet taas mediassa ja somessa aikaan valtavaa kulutuksen vähentämiseen ja päästöjen pienentämiseen tähtäävää keskustelua. Lihaa korvataan korvikkeilla ja kaikenlaisia päästöjen vähennyksen keinoja mietitään kiivaasti. Hölmömpi voisi luulla, että tässä ollaan nyt luopumassa kulutusideologiasta ja siirtymässä minimalistisen kulutuksen aikaan. No, ei todellakaan, kulutus nyt vain muuttaa muotojaan. Vielä tulee menemään vuosikausia, ennen kuin moisesta kulutuksen selvästä pienentämisestä suuressa mittakaavassa voitaisiin edes haaveilla. Moderni talousjärjestelmä on rakentunut kulutuksen kasvun varaan, joten ilman kulutuksen kasvua talousjärjestelmä nykymuodossaan romahtaisi. Näin ollen voimme olla melkoisen luottavaisia, että meno tulee jatkumaan samanlaisena pitkälle tulevaisuuteen. Maailmalla on valtavat määrät väestöä – ja lisää syntyy koko ajan – jotka ovat vasta pääsemässä jyvälle länsimaisista kulutustottumuksista. Näiden ihmisten ruokahalu tavaran ja kulutuksen perään on valtava, vaikka jotkut pohjoisemmat kansakunnat koittaisivat kulutustaan vähentääkin.
Tiedotusvälineiden vegaaniruoan ja luonnonmukaisuuden hehkutusta, sekä sähköautoilun ja lähimatkailun suitsutusta seuratessaan saattaisi ehkä kuvitella, että ihmiset ovat sankoin joukoin liittymässä kulutuksen vähentämisen joukkoihin. Tämä on tietenkin harhaluulo, sillä tilastot kertovat ihan muuta. Lihan kulutus kasvaa entisestään, lentomatkustus vaan lisääntyy, ja kulutusluotot kasvavat kiihtyvään tahtiin, sekä kaikenlainen kulutus muutenkin. Todellisuuden ja kuvitelman välinen harha selittyy sillä, että tiedotusvälineissä ääneen pääsevät urbaanit, itsensä edistyksellisiksi kokevat ihmiset, jotka hehkuttavat yllä mainittuja asioita. Tästä syntyy vaikutelma, että kyseessä olisi jo valtavirtaa, vaikka oikeasti monelta osin puhutaan marginaali-ilmiöistä. Hyvänä esimerkkinä on sähköautojen rekisteröintien määrä Suomessa, mikä on vielä ihan nappikauppaa koko autokaupan volyymiin verrattuna. Lehtien jutuista päätellen sähköautot olisivat varmaan jo ihan pian ohittamassa suosittuudessa tavalliset bensiini- ja dieselautot.
Rahoituksen tarjonta monipuolistunut
Ei siis syytä huoleen, kulutusjuhlat jatkuvat kuten ennenkin. Tavaroiden ja palveluiden tarjonta vaan kasvaa, ja niiden kulutus tietenkin myös. Yhä useammalle ihmistyypille on omiin tarpeisiin ja ideologioihin sopivia kulutusmahdollisuuksia saatavilla. Näitä rahoitetaan yhä useammin lainoilla ja kulutusluotoilla, myös pikavipeillä. Kaikenlainen rahoituksen tarjonta on monipuolistunut ja tullut digitaalisesti saataville niin kuluttajille kuin yrityksille finanssikriisin 2008 jälkeen. Pienyrittäjilläkin on yhä enemmän mahdollisuuksia rahoittaa toimintansa pitkillä lainoilla, tai siltarahoitus-tyyliin kassapeikkoja peittäen tai yllättäviin menoihin varautuen. Yrityslainoja ja yritysluottoja, sekä laskurahoitusta ja muita rahoituksen muotoja on tullut paljon tarjolle viime vuosina, ja niiden tarjonta tulee entisestään lisääntymään lähivuosina. Lisääntynyt kilpailu tulee näkymään yrittäjille lainojen hintojen ja saatavuuden parantumisena. Sijoittajat tulevat yhä enemmän hakemaan tuottoa vaihtoehtoisrahoittajien toimintaan sijoittamisen kautta korkojen ollessa nollan tuntumassa. Tämä sijoittajien kiinnostuksen kasvu tulee näkymään ajan kanssa vaihtoehtorahoittajien kanavoiman rahoituksen volyymin kasvuna ja hintatason alentumisena. Sijoittajat tulevat kyllä jatkossakin saamaan sijoituksilleen korkeaa korkoa ja useimmiten ylivertaista tuottoa moneen muuhun sijoitusmahdollisuuteen verrattuna. Yrityslainamarkkina elää, voi hyvin, ja kasvaa entistä ripeämpää tahtia nyt ja tulevaisuudessa.
