Ajankohtaista

Korkojen uusi normaali

Vielä hetki sitten ekonomistit Suomessa ja muualla Euroopassa odottivat yksimielisesti, että pian alkaa korkojen nostojen sarja ja siten pitkän nollakorkojen ajanjakson jälkeen korkotaso normaaliutuisi – mitä se nyt ikinä sitten tarkoittaakaan – oletettavasti jonnekin 3-5 prosentin nurkille mitä oli totuttu näkemään Euroopassa jo vuosikymmen taaksepäin. Näin ei tietenkään käynyt, sillä EKP alkoi pelkäämään talouskasvun hidastumista ja inflaation hiipumista. Siten koronnostot on lykätty nyt hamaan tulevaisuuteen ja sen sijaan ollaankin käynnistämässä uutta halpojen luottojen ohjelmaa pankeile. Toisin sanoen, vähänkin jos näyttää siltä, että talouteen olisi tulossa pienikin notkahdus tai jos osakemarkkinat yskähtelisivät, niin välittömästi EKP ryntää hätiin keventämään rahoitusoloja. Korkoase on jo lähestulkoon loppuun käytetty ja siksi rinnalle on tuotu erilaisia luottoaseita.

Markkinatilanne muuttumassa myös yrittäjälle

Viime viikkoina on saatu seurata jo vuosia nousseiden pörssien alamäen alkua. Tällä viikolla alamäki näyttää voimistuneen entisestään; samalla kun Yhdysvaltojen korot ovat olleet selvässä nousuputkessa. Markkinasentimentti tuntuu nyt lopulta olevan selvässä muutosvaiheessa pitkän positiivisen jakson jälkeen. Tämä tulee näkymään myös keskiverto yrittäjälle todennäköisesti siten, että rahoituksen saatavuus tulee lähiaikoina pankkien taholta kiristymään ja myös korkoihin tulee painetta. Mikäli asuntomarkkinatkin vielä pettäisivät, niin pankkien varovaisuus luultavasti lisääntyisi entisestään. Toki, nytkään ei pankeista juuri vakuudettomana lainaa saa, eli siinä mielessä ei suurta muutosta.

Siltaraha kiihdyttää kasvuaan ja kehittää asiakaspalveluaan

Siltaraha Oy kehittää asiakaspalveluaan sekä tiivistää sijoittajasuhteitaan. Samalla Siltaraha kasvattaa määrätietoisesti liiketoimintaansa erityisesti Pohjoisen Suomen alueella, kun Jukka Kuure aloittaa yhtiön palveluksessa rahoitusjohtajana 1.4. 2019 alkaen.

Kuuren tehtävänä on palvella rahoitusta tarvitsevia yritysasiakkaita sekä hyvää korkoa arvostavia sijoittajia. Samalla Siltarahan asiakkaille sekä yhteistyökumppaneille avautuu mahdollisuus myös henkilökohtaisiin tapaamisiin, kun Oulussa avataan Siltarahan konttori osoitteeseen Kiilakiventie 1. Kuitenkin sijoittajilla on edelleen mahdollisuus tehdä Siltaraha-sijoituksia myös oman Privanetissä toimivan yksityispankkiirin kautta.

Kuure on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti ja hän on ehtinyt luoda pitkän uran finanssialalla Privanetin, sen edeltäjän Navi Groupin sekä Mandatum Lifen palveluksessa. Samalla Kuurelle on muodostunut vankka kokemus tuloksellisesta yhteistyöstä pohjoissuomalaisten yritysten sekä sijoittajien kanssa. Viimeksi Kuure toimi Privanetissä aluejohtajana, missä tehtävässä myös Siltaraha on tullut hänelle jo hyvin tutuksi yhtiöksi. Siltarahan osakkeita Kuure on omistanut vuodesta 2018.

Lisätietoja

Pekka Pursiainen, liiketoimintajohtaja

045 6646767, pekka.pursiainen@siltaraha.fi

Jukka Kuure, rahoitusjohtaja

050 5727757, jukka.kuure@siltaraha.fi

Kilpailu on hyvästä

Kansalaisille opetetaan yleisesti ja medioissa toitotetaan kilpailun autuutta kuluttajan elintasoa parantavana tekijänä. Kilpailu synnyttää monipuolisempaatarjontaa ja yleisesti ottaen laskee hintoja. Suomi tunnetaan kalliina maana, vaikka meidän teknologiset panostukset ja henkilökunnan tehokäyttö ovat aivan toisella tasolla kuin monissa muissa Euroopan maissa. Maamme kalleutta perustellaan syrjäisyydellä, pienellä väestöllä ja hankalilla luonnonoloilla. Nämä kelpaavat joksikin selitykseksi, mutteivat missään tapauksessa kaikkeen kalleuteen. Suomessa on myös tapana kauhistella julkisen sektorin kokoa ja sitä myöten valtavaa verotaakkaa, mutta kuitenkin heti perään todetaan, että niillä rahoilla ja julkisilla palveluilla saadaan sitten valtavasti kaikkea kivaa ilmaiseksi mitä muualla ei saada.

Kannattaako säästäminen?

Säästäminen on ollut paljon keskusteluissa viime aikoina, sillä etenkin erilaisten sijoitusbloggareiden kehoitukset sijoittamaan vauvasta vaariin ja köyhästä rikkaaseen on lisääntynyt huomattavasti. Ihan vaikka parikymppiäkin kun kuukaudessa laittaa ”sivuun”, mielellään osakemarkkinoille, niin korkoa korolle – taikatemppu luo melkein miljonäärin jokaisesta tallaajasta. Aika vähän huomio kiinnittyy kuitenkaan siihen miksi sitä rahaa ylipäätään pitäisi olla.

Taantuma tulee, vai tuleeko?

Taantuma puhuttaa, etenkin kun Suomessa nousukausi ehti jatkua jo useamman vuoden. Pörssien nousua kesti vielä pidempään, ja lähestulkoon yhtäjaksoisesti melkein kymmenen vuotta. Loppuvuosi kuitenkin pilasi tunnelman ja kurssit rymistelivät alas, osin jopa hyvin rajusti. Alkuvuoden perusteella meneillään olevan vuoden ja tulevaisuuden kurssi- ja talouskehityksestä on vielä toki turhan aikaista lausua mitään kovin syvällä rintaäänellä. Kohtalaisen varmaa kuitenkin tuntuisi olevan epävarmuuden lisääntyminen.

Joukkorahoituksella kasvurahoitusta

Viime vuosi päättyi osakemarkkinoilla mollivoittoisesti, mutta joukkorahoitus jatkaa duurissa. Vuoden 2018 aikana maaliin vietiin eri toimijoiden toimesta kymmenien miljoonien eurojen edestä kasvurahaa start-up yrityksille ja nuorille kasvuyrityksille.

Yrittäjät, hyvää joulua ja onnea uuteen vuoteen!

Yrittäjän, kuten tietysti myös jokaisen muunkin vuosi lähenee loppuaan ja on aika kääntää katsetta jo seuraavaan vuoteen. Vuoden viimeisinä päivinä on yrittäjän ja sijoittajan kuitenkin hyvä muistaa katsoa tilinpäätösvaiheen tilannettaan ja tehdä tarvittavat toimenpiteet esimerkiksi verovähennysten saamiseksi. Huonoista sijoituksista on hyvä hetki hankkiutua eroon, mikäli niitä ei aio pitää. Myyntitappion voi näin vähentää verotuksessa. Samoin, mikäli on saamisia toisilta yrityksiltä eikä niistä tunnu tulevan suorituksia, niin perintätoimisto voi tarvittaessa joko periä pikaisesti saatavan tai mikäli se ei onnistu, voidaan saatavasta antaa lausuma, joka toivottavasti kelpaa verottajalle. Toki ihan viimeisinä päivinä tuskin tuota koko rumbaa ehtii käydä läpi, mutta mikäli saatava on ollut jo pidempään perittävänä, niin silloin kannattaa harkita alaskirjausta tilinpäätöksessä perintäyhtiön lausuman perusteella. Kaikki konkurssisaatavat voi lähtökohtaisesti kirjata alas joka tapauksessa. Yrittäjät, tarkkana siis toimenpiteiden kanssa vuoden viimeisinä päivinä.

Miltä tuleva vuosi tulee näyttämään?

Miltä sitten tuleva vuosi tulee näyttämään liiketoimintaedellytysten kannalta katsottuna. Veikkaus on, ettei välttämättä erityisen hyvältä. Kuluvan vuoden lopulla on saatu merkkejä talouskasvun voimakkaasta hyytymisestä (vaikka niitä toki alkuun usein vähätelläänkin, ettei lietsottaisi turhaa paniikkia). Pörssi on kuitenkin armoton ennakoija, pitkin syksyä kurssit ovat olleet lähinnä laskusuunnassa ja sijoittajat ovat luopuneet kiivaasti osakkeistaan, ennen kaikkea pienyhtiöosakkeista. Vaikka meno taloudessa nyt ei ihan lamaksi asti yltyisikään, kannattaa tiedostavan yrittäjän kuitenkin varautua omalta osaltaan, että selviäisi mahdollisesti koittavien laihempien vuosien yli hengissä. Tässä kohtaa yritystaloustiede ja kansantaloustiede erkaantuvat. Jokaisen yksittäisen yrittäjän kannattaa fokusoida erityisesti omien toimintaedellytystensä turvaamiseen, kun taas kansantalouden kannalta on tuhoisaa, mikäli kaikki talouden toimijat siirtyvät säästöliekille. Yhtä kaikki, älykkäät yrittäjät varautuvat horisontissa näkyvään talouden heikkenemiseen.

Erilaisia toimenpiteitä yrittäjille

Mitä toimenpiteitä kannattaisi sitten tehdä? Ennen kaikkea tulisi varmistaa kassavirran positiivisuus ja vahvuus. Täten myyntiin tulee panostaa vähintään kuten aiemminkin. Lähinnä mietittäväksi tulee, pystyykö markkinointi- ja myynninedistämispanostuksista tinkimään rahallisesti. Joka tapauksessa pitää pyrkiä varmistamaan, että yrityksen tuotteiden ja palveluiden kysyntä pysyy vähintään aiemmalla tasolla. Näin mitään paniikkia kululeikkauksiin ei pääsisi edes syntymään. Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua, että etenkin suuret yritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan. Tämä on yrittäjälle luonnollisesti huono asia, täytyy pyrkiä neuvottelemaan kohtuulliset maksuehdot ja tarvittaessa käyttää laskurahoitus- tai factoring-palveluita kassavirran tasaamiseksi. Tänä päivänä kyseistä palvelua on hyvin ja kohtuuhintaisesti saatavana.

Kulukuria

Kovien aikojen yli ehdoton ykkösprioriteetti on kulukuri. Lihavien vuosien aikana usein saattaa kertyä jatkuvaluonteisia kuluja, joihin ei välttämättä osaa kiinnittää riittävästi huomiota. Viimeistään nyt on hyvä hetki selvittää mihin rahat kuluvat ja mahdollisesti karsia ylimääräisiä pois. Tulonmuodostuksen kannalta välttämättömiä kuluja ei tietenkään tule karsia, mutta varmasti itse kullekin yrittäjälle tulee turhiakin kulueriä. Monet ihmiset ja yrittäjät tekevät uutena vuotena aina lupauksia itselleen. Pääsääntöisesti ne liittyvät kurinalaisuuteen ja itseänsä niskasta kiinni ottamiseen.

Yrittäjän kannattaisi luvata itselleen, että pistää yrityksensä hyvään tulo- ja kulukuntoon vuonna 2019.

Siltaraha toivottaa onnea ja menestystä vuodelle 2019!

Kaupankäynti listaamattomilla osakkeilla

Vuosia kestäneen Start-up buumin seurauksena suuri joukko piensijoittajia ja vähän suurempiakin omistaa osuuksia listaamattomista osakeyhtiöistä eli, perinteisten pääomasijoittajien ja enkelisijoittajien rinnalla. Start-up tai muiden aikaisen vaiheen kasvuyhtiöiden osakkeet ovat tulleet pääsääntöisesti sijoittajien salkkuihin kun he ovat osallistuneet viime vuosien aikana markkinoituihin joukkorahoituskamppanjoihin. Joukkorahoituslain alla tietyt rahoitusmarkkinoiden toimijat järjestävät etupäässä start-up yrityksille suunnattuja osakeanteja, joilla yleisöltä kerätään omaa pääomaa kohdeyrityksen kasvusuunnitelmien rahoittamiseksi. Merkittäviä joukkorahoituksen alan toimijoita Suomessa ovat ainakin Privanet, Invesdor, FundedByMe, Springvest (ent. Kansalaisrahoitus) ja Fundu. Nämä toimijat ovat keränneet yhteensä huomattavat pääomat lukuisalta sijoittajajoukolta viime vuosien aikana ja toiminta jatkuu samaan ja ehkä jopa kiihtyvään tahtiin tulevaisuudessakin. Listaamattomilla osakkeilla on näin ollen ollut kysyntää.

Joukkorahoitusanti

Joukkorahoitusantia markkinoidessa piensijoittajat pyrkivät samaistumaan sijoitusmaailman kermaan, eli pääomasijoittajiin ja varakkaisiin enkelisijoittajiin. Näiden tahojen tiedetään tekevän onnistuneilla sijoituskohteillaan tuottoa monin-, jopa kymmenkertaisesti ja vieläkin enemmän suhteessa sijoitettuun pääomaan. Erotuksena piensijoittajiin monen muun seikan ohella on kuitenkin sijoitushorisontti. Piensijoittaja ei välttämättä ymmärrä, että onnistumista voi joutua odottelemaan tyypillisesti huomattavasti pidempään kuin optimistisissa arvioissa ehkä esitetään. Harvemmin ns. exitiä ehtii tulla vielä ennen viittä toimintavuotta, pikemminkin kuluu vähintään kymmenkunta vuotta. Tämä on useimmille liian pitkä aika odotella voittoja kertoimilla. Osinkoakaan ei juuri koskaan ole sijoittajille näistä kohteista luvassa. Toinen ongelmallinen seikka on onnistumisen harvinaisuus. Periaatteessa sijoittajat ymmärtävät, että vain noin joka kymmenes voi onnistua erinomaisesti ja suurin osa ei pääse edes alkua pidemmälle. Sijoitushetkellä sijoittajasta aina tuntuu siltä, että nyt juuri vaikuttaa olevan käsillä se ainutlaatuinen helmi. Tämä tunne kuitenkin useimmiten vaihtuu pettymykseksi, kun vuosi tai pari vierähtää sijoitushetkestä.

Pörssilistatut osakkeet

Noin kolmen vuoden ajan Suomessa on ollut meneillään myös pörssilistautumisen buumi. Pörssiin tai monenkeskiselle markkinapaikalle (First North) listautuessaan kohdeyhtiö myy uusia osakkeitaan yleisölle ja instituutioille, eli järjestää listautumisannin. Kun anti on täyteen merkitty, niin kaupankäynti yhtiön osakkeilla alkaa pörssissä. Näin sijoitukselle tulee välittömästi likviditeetti ja hinnat alkavat liikkumaan ylös ja alas. Sijoittaja voi siten joko hankkia osakkeita pörssistä annin jälkeen tai myydä annista hankkimansa osakkeet. Tämä on ehdottomasti pörssilistattujen osakkeiden suurin ero listaamattomiin verrattuna, niille on olemassa ainakin kohtuullisen toimivat jälkimarkkinat. Siten sijoittajien ei tarvitse välttämättä omistaa merkitsemiään osakkeita hamaan tappiin asti vaan voivat halutessaan hankkiutua eroon päivän hintaan.

Kaupankäynti listaamattomilla osakkeilla

Mitä pidemmälle start-up buumi etenee ja mitä enemmän piensijoittajille myydään osakkeita, joilla ei ole jälkimarkkinoita vaan osakkeiden kanssa joudutaan ”istumaan” joko onnelliseen (yhtiö myydään suuremmalle tai listataan pörssiin) tai katkeraan (konkurssi tai muu yhtiön näivettyminen) loppuun asti. Paine kuitenkin jälkimarkkinoille kasvaa jatkuvasti, kun joukkorahoitustoiminnan volyymit kasvavat ja aikaa kuluu. Toimijoista ainoastaan Privanet on tarjonnut kaupankäyntimahdollisuutta joukkorahoitettujen yhtiöiden osakkeille ja myös toiminut tarvittaessa kaupan vastapuolena likviditeetin parantamiseksi. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua pian. Suomeen on avattu lyhyessä ajassa kaksi nettipalvelua, joiden tarkoitus on suoraan yhdistää osakkeita omistavat, mutta niistä luopumista tavoittelevat ja kyseisen kohdeyhtiön osakkeista kiinnostuneet henkilöt ja tahot. Palveluihin voi käydä tutustumassa osoitteissa www.osakemarkkinat.fi ja www.osaketori.net. Toivottavasti myös listaamattomilla osakkeilla jälkimarkkinakelpoisuus ja rahaksi muutettavuus tulevaisuudessa paranee näiden palveluiden avulla.

Lue yrityslainoistamme

Kulutusrahoitus muutoksen ajassa

Kuluva vuosi on ollut pörssiosakkeille haastava. Syksyn aikana nousu on viimeistään kääntynyt laskuksi ja siten parin viime vuoden aikana syntyneen listautumisbuumin jälkihöyryissä listautuvien yritysten on ollut vaikea saada läpi antimyyntejään. Jotkut annit, mm. Restamax, ovat suorastaan peruuntuneet.

Lue lisää