Mihin maailma on menossa?
Kevään vaihtuessa kesään on maailman meno yltymässä koko ajan erikoisemmaksi, vaikka pahimmat korona-ajat ovat (toistaiseksi) takanapäin. Helmikuusta lähtien Ukrainassa on ollut käynnissä Venäjän sotilaallinen erikoisoperaatio, jota jotkut osapuolet myös sodaksi nimittävät. Yhtä kaikki, Ukrainan tapahtumista alkunsa saaneen ketjureaktion kautta Suomi on saanut yhdessä Ruotsin kanssa – ja vieläpä Suomen ollessa aloitteellisempi – jätettyä toukokuussa hakemuksen sotilasliitto Natoon. Vuosikausia Natoa lähinnä vastustettiin ja korkeintaan oltiin kumppaneita ja puhuttiin sivulauseissa Nato-optiosta, mutta nyt sitten uhan konkretisoiduttua konfliktiksi Euroopan alueella toisaalla Venäjän naapurissa, tulikin kiire jäsenyyshakemuksen kanssa. Yhdysvallat toivottaisi kaiketi Suomen ja Ruotsin avosylin liiton jäseniksi, mutta Turkkipa nosti oman kissansa pöydälle ja laittoi ison lusikkansa soppaan väittämällä Suomea ja Ruotsia terrorismia tukeviksi maiksi, joiden tulee muuttaa lainsäädäntöään ja palauttaa kurdiaktivisteja.
Lue lisääNatoon vaiko ei?
Viime päivien ja viikkojen polttavin puheenaihe ja spekulaation kohde on ollut kysymys Natoon menosta. Ymmärrettävästi näin, sillä Suomi on aina luottanut ns. puolueettoman maan statukseensa ja nyt Venäjän toimet vaikuttavat niin arvaamattomilta, että aiempiin arvioihin ei ole enää luottamista. Suomi on perustanut puolustuksensa toisaalta vahvoihin puolustusvoimiin ja hyviin väleihin itänaapurin kanssa. Muualta uhkaa ei oikeastaan ole enää koettukaan tulevan. Toisaalta vahvatkaan puolustusvoimat eivät välttämättä anna suojaa idän suurvaltaa ja sen massiivista sotakoneistoa vastaan. Tästä syystä on alkanut suuret mittaluokat saavuttanut Nato-keskustelu. Kansalaisten mielipidettä on selvitelty lähes päivittäin ja kansanedustajien kantoja tivailtu. Puolueista Kokoomus on saanut huimaa nostetta ihan vaan olemalla Natoon kaikista myönteisesti suhtautunein puolue. Suomi näyttää nyt siis menevät kovaa kyytiä Natoa kohti ja samalla vaikuttaisi myös jo puolustusvoimansakin kertaalleen lakkauttanut Ruotsi menevän ehkä jo samalla ovenavauksella tai viimeistään seuraavalla.
Lue lisääTulevaisuus on epävarmaa
Venäjän sotiminen Ukrainassa jatkuu jo pitkälle toista kuukautta, eikä loppua näyttäisi olevan ihan hetkeen odotettavissa ja tulevaisuus on todellakin epäselvä. Länsimaat ovat lähteneet sodankäynnistä johtuen kovalle talouspakotelinjalle, jonka vaikutukset tuntuvat eritoten venäläisten arjessa, mutta toki myös eurooppalaisten omassa taloudessa. Tästä vaikutukset ovat jo havaittavissa polttoaineiden hintojen rajuna kallistumisena, samoin on kallistunut ruoka ja muut elinkustannukset. Kaiken lisäksi myös korot – joiden totuttiin jo vuosia majailleen reilusti alle nollassa – ovat alkaneet kiivaasti nousta kohti nollarajaa.
Lue lisääSota Ukrainassa ja sodan vaikutukset talouteen
Kauaa ei ehtinyt kulua vuoden vaihtumisesta, niin koronakurimuksen keskelle saatiin jo uutta kauhisteltavaa. Epäuskosta huolimatta Venäjä lopulta toteutti uhkauksensa ja hyökkäsi Ukrainaan. Sota syttyi. Siinä on kansalaisille kerrassaan lisää pureskeltavaa, kun juuri on pari vuotta tullut koronan kanssa painittua. Sotatilaa ei todellakaan ollut kaivattu tähän kohtaan, eikä toki muutenkaan, mutta juuri kun oltaisiin ponnistamassa koronan suhteen vähän väljemmille vesille, niin uutta kriisiä on jo tarjolla. Tämä nyt alkanut sota koskee Eurooppaa ja Suomea huomattavan läheisesti, eikä asialta tietenkään voi silmiä ummistaa. Ratkaisevaa on nyt miten lännen talouspakotteet purevat ja miten Venäjä reagoi? Suomessa rajanaapurina ei turhaan olla huolissaan. Toivotaan todella, ettei kriisi eskaloidu kolmanneksi maailmansodaksi. Riski tähän on olemassa.
Lue lisääNousevatko korot ja inflaatio?
Viime kuukausien puheenaihe talousmediassa on ollut inflaation kiihtyminen ja nousevat korot. Molemmissa näkyy merkkejä nousun alkamisesta, joskaan yksimielisyyttä ei ole siitä, onko nousu vasta alkamassa, lähdetäänkö jo kohta alaspäin vai oliko tämä nyt tässä. Yhtä kaikki, epävarmuutta ainakin on ilmassa nyt ja tulevaisuudessa. Elämä maapallollamme on epävarmuuden kyllästämää.
Lue lisääKansankapitalismi
Sijoittaminen ja siitä kertovat uutiset ovat nousseet nyt oikeastaan 2010-luvulta alkaen uudeksi normaaliksi, ja eri mediat tarjoavat jo omat osuutensa teemasta jopa iltapäivälehtien sivuilla. Näin ollen piensijoittajuus on luonut uuden ilmiön mediakenttään, siitä kirjoitatetaan muuallakin kuin pelkästään ehkä niissä tunnetuimmissa sivuissa, kuten Helsingin Sanomien talousosastolla tai Kauppalehdessä.
Lue lisääMillaisena vuosi 2022 näyttäytyy?
Koronan runtelema vuosi 2021 saatiin lopulta päätökseen ja uutta vuotta 2022 on ehditty elää jo reilu pari viikkoa. Yhtä kaikki, elämä jatkuu edelleen koronaviruksen varjostamana. Toki tässä on pian jo pari vuotta asiaan totuteltu, joten alkaa mennä rutiinilla. Pikku hiljaa alkaa vaikuttamaan, että ollaan siirrytty uuteen normaaliin. Porukka käy piikillä monta kertaa vuodessa ja media sekä viranomaiset ja terveydenhoitohenkilöstö koittavat pysyä kärryillä monesko aalto ja minkälainen mutaatio kulloinkin on vallitsevana. Ravintolat ovat jo tottuneet elämään jatkuvasti muuttuvien rajoitusten kanssa, joskaan ei siitä koskaan mukavaa ja helppoa tule. Katukuvaa kun katsoo, niin vaikuttaa siltä, että enemmän ravintolaruokaa syödään jo kotiin kuljetettuna kuin paikan päällä. Ainakin juomista koituvia kuluja asiakkaalle syntyy näin huomattavan paljon vähemmän, mutta onhan se toisaalta vähän tylsää, mikäli näin tulee jatkossa olemaan vallitseva tilanne.
Lue lisääSiltaraha Oy:n Tilinpäätös vuodelle 2021
Kuluvaa vuotta on vielä tovi jäljellä, mutta alkaa olla jo hyvä aika tarkastella minkälainen vuosi on piakkoin päättymässä. Vuoteen lähdettiin vahvasti vielä koronapandemian kuristuksessa, vaikka vielä kesällä 2020 eläteltiin toiveita pandemian loppumisesta. Sittemmin ollaan huomattu, että kysymyksessä ei varmastikaan ole meni ja tuli – pandemia vaan pitkäkestoinen ja mutatoiva aaltoileva pandemia. Siinä määrin viheliäinen virus vaikuttaisi olevan kyseessä. Ihmiskunta saa varautua säännöllisiin rokotuksiin. Monessa maassa ollaan jo pitkällä kolmansissa rokoteannoksissa ja Suomi tulee pian perässä. Matkustamisessa rokotustodistusten vaatimus on jo muodostunut uudeksi normaaliksi ja sellaiseksi näillä näkymin jäämässä. Rokottamattomilla on kivinen tie sukkuloida uudessa uljaassa maailmassa, jossa ovet ja rajat aukeavat todisteilla riittävistä koronarokotteista. Lääketehtaille vallitseva tilanne varmasti sopii oikein hyvin, onhan eritoten pandemiaan tarkoitetut rokotteet niitä, joita valtiot mukisematta maksavat. Eli mikäpäs siinä. Jos rokotteista muodostuu vallitseva käytäntö kuten influenssapiikeistä, niin tulovirta on isoimmille toimijoille taattu tästä pitkälle tulevaisuuteen. Sellaiseen asemaanhan useimmat yritykset pyrkivät.
Lue lisääMiksi mainostaminen AlfaTVllä kannatti?
Varmaan osa asiakkaistamme on huomannut tässä syksyn aikana, että Siltarahalla on ollut ohjelmayhteistyö ”Hjallis – Lisää rahaa!” -ohjelmassa, jota AlfaTV on näyttänyt viikoittain nyt syksyn 2021 aikana. Ohjelman ensiesitykset ovat tulleet kanavalta torstaisin ja uusinnat samalla viikolla useampaan kertaan.
Lue lisääSyksy koittaa ja koronatilanne helpottuu
Vihdoin noin puolentoista vuoden jälkeen alkaa todellakin näkymään valoa tunnelin päässä, sillä Suomen koronatilanne on pitkästä aikaa taas parempi kuin aiemmin kesällä ja vuoden alussa. Rokotusohjelmat ja -kattavuudet ovat jo niin hyvällä mallilla, että taudista on saatu puristettua pahin uhka pois. Tarttuvuus on heikentynyt ja myös taudin rajuus. Rokote tuntuu tehoavan. Tämä taas vastaavasti näkyy rajoitusten purkamisena ja rajojen avautumisena. Ulkomaan matkoja on varattu taas syksylle ennätyksellisesti, kun samaan aikaan vielä viime vuonna juuri kukaan ei matkustanut minnekään. Mökki-innostus osoittaa samaan aikaan laantumisen merkkejä, ja suurin etätyöbuumi on myös laantumassa, ja joku käy taas välillä konttorillakin. Talouden puolella nousua on jatkunut jo pidempään rajujen elvytystoimien myötä. Uutta velkaa otetaan silmät kiinni niin paljon, kun vaan saa ja kehtaa. Aikaisemmin muodissa ollut velkakuri on niin eilispäivää, tänä päivänä se on kuningas tai kuningatar, joka ottaa ja saa eniten velkaa haalittua. Aika näyttää mihin tämä uusi velkavillitys johtaa. Toistaiseksi näyttää toki hyvältä, ainoastaan vaan tavarasta ja tekijöistä on paikoin pulaa kuin vanhassa Neuvostoliitossa. Rahaa sen sijaan on vaikka mielin määrin. Ei toki kaikille, mutta noin yleisessä katsannossa.
Lue lisää
