Kuluvan kuukauden alusta astui voimaan uusi pikavippien tai oikeammin kulutusluottojen uudistettu laki. Jatkossa kulutusluottojen korot on asetuttava korkeintaan 20 prosenttiin vuotuiseen korkoon edellisen 50 prosentin sijaan. Lisäksi kuluille on korkeintaan 150 euron määräinen vuotuinen raja. Muutos aiempaan on huomattava, ja usea toimija onkin jo ilmoittanut lopettaneensa pikavippien tarjoamisen nykymuodossaan. Osa tullee jatkamaan jo aiemmin, ennen lainmuutosta myönnettyjen kulutusluottolimiittien hoitoa, sillä lakimuutos ei näitä koske. Osa pyrkii arvioimaan toimintaansa, miten uuden lain puitteissa voisi tarjontaa muokata siten, että sillä voisi tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Kaikki toimijat tulevat varmasti arvioimaan toimintaympäristöä ja mahdollisia yhdistymisiä tai yhteistoimintaa muiden toimijoiden, ja mielellään pankkiluvallisten operaattoreiden kanssa, sillä jatkossa rahoituksen hinta korostuu entisestään. Sellaisen toimijan, jolla on edellytyksiä toimia myös uudistetun lain puitteissa, tulisi pystyä maksamaan rahoituskorkoa selvästi alle 5% vuotuistettuna keskimäärin, sekä operoida huomattavan kevyellä kustannusrakenteella ja hallita erinomaisesti luottotappioriskit. Vaatimukset ovat kovat.
Mitä nyt?
Merkkejä alan konsolidaation alkamisesta on jo. Esimerkiksi lentoyhtiö Norwegian myi osuutensa Norwegian -pankista Nordic Capitalin omistusyhtiölle ja Sammolle. Kaupan jälkeen Nordic Capitalin osuus Norwegian -pankista on 64 prosenttia ja Sammon 36 prosenttia. Näin ollen Norwegian-lentoyhtiö myi pankkitoimintansa kokonaan pois osana rahoitusjärjestelyitään perinteisemmille rahoitusalan toimijoille. Vastaavan tyyppisiä järjestelyitä on odotettavissa lisää. Lisäksi olemassa olevat toimijat tulevat kuumeisesti miettimään oman liiketoimintansa uudelleensuuntaamista ja laajentamista. Tällaisia ovat esimerkiksi laajentaminen yritysrahoitukseen tai laskurahoituspalveluiden tarjoaminen, uudenlaisien maksupalveluiden tarjoaminen ym. Ennen kaikkea kulutusluottojen tarjoaminen siten, että uuden lainsäädännön vaatimukset tulevat katetuiksi ja samalla liiketoiminnallisesti kannattavalla tavalla. Tämä varmasti tulee olemaan pääasiallisena huomion kohteena. Edellisen kerran kun pikavipeille tuotiin korkokattosääntelyä vuonna 2013 yli 2000 euron lainoille, lanseerasivat suuremmat ja ketterämmät toimijat välittömästi luottolimiittityyppisen järjestelyn yli 2000 euron kokonaissummalle, jolla voitiin ohittaa uudistunut lainsäädäntö. Näin ollen isommat toimijat pystyivät operoimaan käytännössä kuten ennenkin, vain pienimmät operaattorit tippuivat mm. kassansa riittämättömyyden takia pois pelikentältä. Näitä joustoluottoja myönnettiin kiivaaseen tahtiin ihan elokuun loppuun asti, sillä nyt voimaan astunut lainsäädäntö ei niitä koske. Siten, mikäli toimija on ehtinyt kerryttää huomattavan ja laadukkaan joustoluottosalkun, niin pelkästään sitä hallinnoimalla pääsee vielä pitkään harjoittamaan kannattavaa liiketoimintaa. Etenkin, kun jatkossa markkinointikulut vähenisivät radikaalisti. Tänä päivänä markkinointikulut alkavat olla niin kulutus- kuin yritysluotottajien suurin yksittäinen kuluerä.
Entäs pian?
Yrityslainaukseen uudistunut lainsäädäntö ei vaikuta, vaan markkina jatkaa toimintaansa ja kasvuaan kuten tähänkin asti. Suurin osa merkittävistä kulutusluotottajista on tarjonnut jo yrityslainoja vuosikausia ja kilpailu markkinoilla on kovaa ja monipuolista, sillä yritysrahoitus vaihtoehtorahoittajien toimesta kattaa myös laskurahoituksen sekä vertaislainauksen. Kenttä elää ja muuttuu jatkuvasti, kun asiakastietokannat edelleen paranevat ja reaaliaikaistuvat. Myös perinteiset pankit ovat monipuolistaneet ja digitalisoineet yritysrahoituspalveluitaan. Uusi kulutusluottojen korkosääntely tullee myös entisestään näkymään yritysrahoituspalveluiden tarjonnan kasvuna nykyisten kulutusrahoittajien allokoidessa panoksiaan uusiin kohteisiin.
