Joulu ja uusi vuosi lähestyvät
Takana alkaa pian olla taas yksi merkillinen vuosi. Näitä on nyt riittänyt sitten koronaviruksen ilmaantumisen Eurooppaan vuoden 2020 alussa. Siitä lähtien ollaankin sitten oltu aiempaan verrattuna enemmän tai vähemmän poikkeusoloissa. Vaikka koronasta ollaankin jo päästy, ainakin siis toistaiseksi siitä vakavammasta versiosta, niin Ukrainan sodan jäljiltä maailmanjärjestys on mullillaan. Syksyllä myös Israelissa ja lähi-idässä alkoivat mittavat sotatoimet. Suomessa on totuteltu Venäjän vaikuttamispyrkimyksiin, nyt kun siellä katsotaan ilmeisesti Naton jäsenyyden myötä uhan lisääntyneet. Hybridioperaatioita on ollut, ja itäraja piti laittaa kiinni. Erikoisuudet tuskin ovat tähän loppumassa, päinvastoin.
Lue lisääMikä on korkojen suunta?
Euroopan keskuspankki nosti jälleen kerran ohjauskorkoa, odotetusti. Välittömästi alkoivat ja jatkuivat arvailut siitä, olisiko nyt nostojen aika jo ohi ja pian alkaisivat korkojen laskut. Mene ja tiedä. Yhtä kaikki, inflaatiotavoitteeseen ei edelleenkään ole päästy ja siten olisi vaikea uskoa, että ihan pian alkaisivat korkojen laskut. Toki, mikäli koronnostot piakkoin tehoavat inflaatioon ja aiheuttavat halutun kevyen taantuman, niin silloin luonnollisesti on tilaa ainakin lopettaa nostot, ehkä jopa jollain aikavälillä aloittaa laskeminen. Vielä on kuitenkin aikaista arvailla, miten maailmantilanteet kehittyvät lähitulevaisuudessa ja kaukaisemmassa varsinkin.
Lue lisääPankkijärjestelmä horjuu
Useimmilla on varmasti vielä erittäin hyvässä muistissa, kun pankkijärjestelmä oli edellisen kerran vaarassa romahtaa vuonna 2008. Keskuspankkien väliintulon, massiivisen rahan painamisen ja veronmaksajien rahoittamien tukipakettien ansiosta täystuholta täpärästi vältyttiin. Pelastusoperaation seurauksena uutta rahaa luotiin tuolloin ja tulevina vuosina kuitenkin siinä määrin massiivisesti, että alkoi pitkäkestoinen omaisuuskohteiden, ennen kaikkea osakkeiden, kiinteistöjen ja joukkovelkakirjojen hurja arvonnousuputki. Mikään ei tuntunut pysäyttävän kehitystä, korot painuivat käytännössä nollan tuntumaan ja inflaatio ei lähtenyt ennustuksista huolimatta nousemaan.
Lue lisääMitä tulevaisuus, vuosi 2023 tuo tullessaan?
Uusi vuosi koittaa taas, tällä kertaa vuosi 2023. Koko 20-vuosikymmen on toistaiseksi ollut huomattavan erikoinen, epävarma ja synkkäkin. Ensin tuli korona, sitä jatkui intensiivisesti vuoden 2022 keväälle asti. Hieman oltiin jo huokaisemassa helpotuksesta, niin alkoivatkin jo sotilaalliset operaatiot Venäjän ja Ukrainan välillä. Niitä on jatkunut näihin päiviin asti, eikä helpotusta tai loppua näytä olevan lähellä.
Lue lisääTalvi tulee
Venäjän ja Ukrainan taisteluiden värittämästä syksystä siirrytään pian pelättyyn talveen. Talvi tulee joka vuosi ja ensilumia odotellaan kohta jo eteläisimpäänkin Suomeen. Päivät lyhenevät vääjäämättä ja kohti kylmempiä ilmoja ollaan kovaa vauhtia menossa. Sota ei näytä loppuvan, pikemminkin riski laajenemisesta on todellinen. Venäjä on katkaissut kaasun toimitukset ja näillä näkymin ei niitä hetkeen avaakaan. Näin ollen talven energiatilanne on suuri kysymysmerkki. Isoihin laskuihin ja sähkökatkoihin on jo kehotettu varautumaan, samoin kuin jopa käteisen haalimiseen ja jodin ostoon. Ilmassa on pahaenteisiä merkkejä. Toivottavasti hurjimmat uhkakuvat eivät toteudu.
Lue lisääErikoiset ajat jatkuvat
Aina siitä lähtien kun alkuvuonna 2020 maailmaa alkoi runtelemaan koronakriisi, ollaan pallollamme eletty ikään kuin erityisolosuhteissa. Korona ensin tuli useampana aaltona ja varianttina ja kun viimein alettiin päästä taudin kanssa voitolle, niin samoihin aikoihin helmikuussa tänä vuonna alkoi Venäjän – Ukrainan konflikti tai Venäjän erityisoperaatio, miten vaan, joka on jatkunut ja laajentunut näihin päiviin asti, ja pahin lienee vielä näkemättä.
Lue lisääMihin maailma on menossa?
Kevään vaihtuessa kesään on maailman meno yltymässä koko ajan erikoisemmaksi, vaikka pahimmat korona-ajat ovat (toistaiseksi) takanapäin. Helmikuusta lähtien Ukrainassa on ollut käynnissä Venäjän sotilaallinen erikoisoperaatio, jota jotkut osapuolet myös sodaksi nimittävät. Yhtä kaikki, Ukrainan tapahtumista alkunsa saaneen ketjureaktion kautta Suomi on saanut yhdessä Ruotsin kanssa – ja vieläpä Suomen ollessa aloitteellisempi – jätettyä toukokuussa hakemuksen sotilasliitto Natoon. Vuosikausia Natoa lähinnä vastustettiin ja korkeintaan oltiin kumppaneita ja puhuttiin sivulauseissa Nato-optiosta, mutta nyt sitten uhan konkretisoiduttua konfliktiksi Euroopan alueella toisaalla Venäjän naapurissa, tulikin kiire jäsenyyshakemuksen kanssa. Yhdysvallat toivottaisi kaiketi Suomen ja Ruotsin avosylin liiton jäseniksi, mutta Turkkipa nosti oman kissansa pöydälle ja laittoi ison lusikkansa soppaan väittämällä Suomea ja Ruotsia terrorismia tukeviksi maiksi, joiden tulee muuttaa lainsäädäntöään ja palauttaa kurdiaktivisteja.
Lue lisääNatoon vaiko ei?
Viime päivien ja viikkojen polttavin puheenaihe ja spekulaation kohde on ollut kysymys Natoon menosta. Ymmärrettävästi näin, sillä Suomi on aina luottanut ns. puolueettoman maan statukseensa ja nyt Venäjän toimet vaikuttavat niin arvaamattomilta, että aiempiin arvioihin ei ole enää luottamista. Suomi on perustanut puolustuksensa toisaalta vahvoihin puolustusvoimiin ja hyviin väleihin itänaapurin kanssa. Muualta uhkaa ei oikeastaan ole enää koettukaan tulevan. Toisaalta vahvatkaan puolustusvoimat eivät välttämättä anna suojaa idän suurvaltaa ja sen massiivista sotakoneistoa vastaan. Tästä syystä on alkanut suuret mittaluokat saavuttanut Nato-keskustelu. Kansalaisten mielipidettä on selvitelty lähes päivittäin ja kansanedustajien kantoja tivailtu. Puolueista Kokoomus on saanut huimaa nostetta ihan vaan olemalla Natoon kaikista myönteisesti suhtautunein puolue. Suomi näyttää nyt siis menevät kovaa kyytiä Natoa kohti ja samalla vaikuttaisi myös jo puolustusvoimansakin kertaalleen lakkauttanut Ruotsi menevän ehkä jo samalla ovenavauksella tai viimeistään seuraavalla.
Lue lisääTulevaisuus on epävarmaa
Venäjän sotiminen Ukrainassa jatkuu jo pitkälle toista kuukautta, eikä loppua näyttäisi olevan ihan hetkeen odotettavissa ja tulevaisuus on todellakin epäselvä. Länsimaat ovat lähteneet sodankäynnistä johtuen kovalle talouspakotelinjalle, jonka vaikutukset tuntuvat eritoten venäläisten arjessa, mutta toki myös eurooppalaisten omassa taloudessa. Tästä vaikutukset ovat jo havaittavissa polttoaineiden hintojen rajuna kallistumisena, samoin on kallistunut ruoka ja muut elinkustannukset. Kaiken lisäksi myös korot – joiden totuttiin jo vuosia majailleen reilusti alle nollassa – ovat alkaneet kiivaasti nousta kohti nollarajaa.
Lue lisääSota Ukrainassa ja sodan vaikutukset talouteen
Kauaa ei ehtinyt kulua vuoden vaihtumisesta, niin koronakurimuksen keskelle saatiin jo uutta kauhisteltavaa. Epäuskosta huolimatta Venäjä lopulta toteutti uhkauksensa ja hyökkäsi Ukrainaan. Sota syttyi. Siinä on kansalaisille kerrassaan lisää pureskeltavaa, kun juuri on pari vuotta tullut koronan kanssa painittua. Sotatilaa ei todellakaan ollut kaivattu tähän kohtaan, eikä toki muutenkaan, mutta juuri kun oltaisiin ponnistamassa koronan suhteen vähän väljemmille vesille, niin uutta kriisiä on jo tarjolla. Tämä nyt alkanut sota koskee Eurooppaa ja Suomea huomattavan läheisesti, eikä asialta tietenkään voi silmiä ummistaa. Ratkaisevaa on nyt miten lännen talouspakotteet purevat ja miten Venäjä reagoi? Suomessa rajanaapurina ei turhaan olla huolissaan. Toivotaan todella, ettei kriisi eskaloidu kolmanneksi maailmansodaksi. Riski tähän on olemassa.
Lue lisää 
