Helsinki Fintech Farmin vuotuinen listaus suomalaisista Fintech-toimijoista on julkaistu, ja Siltaraha pitää tämän vuoden listalla sijaa 8.
Liiketoimintajohtaja Pekka Pursiaisen kommentit: Kiitos kuuluu asiakkaille, omistajille ja hallitukselle, erityisesti sen pj.lle Sami Järviselle sekä yhteistyökumppaneille. Liiketoiminta kasvoi hyvin vuonna 2018 verrattuna aikaisempaan vuoteen, ja kasvu jatkuu myös vuoden 2019 aikana. Lue lisää
Vuoden alkukuukaudet on saatu seurata vahvaa pörssien nousua. Kauas tuntuvat jääneen ajat, kun pelättiin romahdusta viime vuoden joulukuussa ja laman alkua. Arviot ovat yksimielisiä siitä, että talouskasvun huippu on saavutettu, mutta varsinaisesta lamasta ei taida tällä erää olla pelkoa.
Jopa pankkisektori rahanpesun pyörteissä on pitänyt valtaosin kohtuullisesti pintansa, vaikka osin on laskua kirjattukin. Lentopuolella Boeingin vaikeudet näkyvät ja pitkittyessään tuntuvat varmasti myös joillain lentoyhtiöillä. Markkinasentimentti tuntuu nyt taas hakevan paikkaansa; pitkän positiivisen jakson jälkeen tuli alavireinen syksy ja loppuvuosi 2018, mutta nyt näyttää taas valoisammalta. Tämä tulee näkymään myös yrittäjälle siten, että rahoituksen saatavuus tulee todennäköisesti lähiaikoina paranemaan ainakin pankkien ulkopuolisten toimijoiden taholta, ja rahoituksen hinnassa ei oletettavasti tule olemaan suurempaa nousupainetta. Pankkien suunnalta tulevan rahoituksen osalta tilannetta ei varmasti helpota kiristyvä sääntely ja viime aikaiset rahanpesukohut.
Säästäminen on ollut paljon keskusteluissa viime aikoina, sillä etenkin erilaisten sijoitusbloggareiden kehoitukset sijoittamaan vauvasta vaariin ja köyhästä rikkaaseen on lisääntynyt huomattavasti. Ihan vaikka parikymppiäkin kun kuukaudessa laittaa ”sivuun”, mielellään osakemarkkinoille, niin korkoa korolle – taikatemppu luo melkein miljonäärin jokaisesta tallaajasta. Aika vähän huomio kiinnittyy kuitenkaan siihen miksi sitä rahaa ylipäätään pitäisi olla.
Taantuma puhuttaa, etenkin kun Suomessa nousukausi ehti jatkua jo useamman vuoden. Pörssien nousua kesti vielä pidempään, ja lähestulkoon yhtäjaksoisesti melkein kymmenen vuotta. Loppuvuosi kuitenkin pilasi tunnelman ja kurssit rymistelivät alas, osin jopa hyvin rajusti. Alkuvuoden perusteella meneillään olevan vuoden ja tulevaisuuden kurssi- ja talouskehityksestä on vielä toki turhan aikaista lausua mitään kovin syvällä rintaäänellä. Kohtalaisen varmaa kuitenkin tuntuisi olevan epävarmuuden lisääntyminen. Lue lisää
Etukoodilla koroton, kuluton maksuvapaa kuukausi!
Marraskuun neljännen torstain jälkeinen perjantai on ollut pitkään Yhdysvalloissa yksi kauppojen vuoden suurin yksittäinen ostospäivä. Päivää vietetään sikäläisen kiitospäivän jälkeisenä perjantaina ja nimensä se on saanut eri selitysten mukaan sillä, että kirjanpidossa väri on vaihtunut mustaan punaisen sijaan.
Pienyrittäjän rahoitusmahdollisuudet ovat laajentuneet valtavasti viime vuosien aikana. Kiitos kuuluu pitkälti finanssikriisille vuodelta 2008, joka sai aikaan pankkisääntelyn kiristymistä. Lisäksi samaan aikaan FinTech, eli rahoituspalveluiden digitalisointi on päässyt kunnolla käyntiin. Näin ollen pankeille vaihtoehtoisten rahoittajien toiminta on kasvanut voimakkaasti kuluneen 10 vuoden aikana. Tästä on luonnollisesti suurta hyötyä yrityksille ja yrittäjille, mikäli joustavaa ja nopeaa rahantarvetta toiminnassa tulee eteen. Asianlaita on toki monella toimialalla.
Vaihtoehtoinen rahoitus on kasvattanut suosiotaan ja ollut toisaalta rahoitusmarkkinoiden pelastus.
Pienten yritysten pankkirahoitus on ollut laskusuunnassa ja hankaloitunut jatkuvasti viimeistään finanssikriisin puhkeamisesta 2008 lähtien. Syynä on ollut pankkien keskittyminen kannattavampiin liiketoimiin ja regulaation kiristyminen kohti riskien vähentämistä. Näin ollen häviäjänä tässä kehityksessä on ollut pieni- ja keskisuuri yrityssektori, joka on kuitenkin suuri ja tärkeä osa taloutta ja työllistämistä. Pitkälti tästä syystä, pk-sektorin rahoitusvaikeuksista johtuen on myös kansantaloudet kehittyneet heikosti ja siten keskuspankit ovat painaneet korot nollaan elvyttääkseen taloutta. Lue lisää
Viime vuosien aikana sijoittajille on ollut hyvin heikosti korkotuottoa tarjolla. Nyt viimeinenkin kohtuullinen talletustakuun alainen korkotuotto 1,75% per annum tulee poistumaan lokakuun alusta, kun Bank Norwegian tiputtaa talletuskorkonsa 0,75%:n. Kaikki muut tarjolla olleet pankkikorot ovatkin olleet jo valmiiksi alle prosentin. Jokainen ymmärtää, että kysymys on jo niin alhaisista koroista, että tuollaisilla prosenteilla ei ole enää mitään mieltä säästää tilillä. Toki rahat pysyvät suhteellisen turvallisesti paikoillaan, mutta niitä syö inflaatio eikä tuottoa heru. Vähästäkin otetaan vielä verot päältä. Tilanne ei ole oleellisesti parempi suurten kansainvälisten luottoluokitettujen yhtiöiden velkakirjoihin sijoittavilla, tuottotasot ovat minimaaliset ja lisäksi sijoittaja kantaa konkurssiriskiä ja hintariskiä sijoituksen arvon vaihtelusta. Maturiteetit ovat näillä velkakirjoilla kovin pitkiä.
Siltarahan Yrityslaina on nimensä mukaisesti siltarahoitusta ollen monipuolinen työkalu yrittäjälle monenlaisiin lyhytaikaisen rahan tarpeisiin. Pankkirahoituksen suurimmat kompastuskivet; rahoituksen saamisen kesto ja vakuudet eivät ole ongelma Siltarahan Yrityslainassa.
Julkisuudessa on paljon jatkuvasti keskustelua kuluttajien pikavipeistä ja niiden negatiivisista vaikutuksista. Niistä käydyssä keskustelussa puhutaan esimerkiksi köyhän riistosta ja epätoivoisten hyväksikäytöstä. Moni vertaa yritysten vaihtoehtoisia rahoitusmalleja samaan. Mutta onko vaihtoehtoinen yrityslaina sama asia? Riistetäänkö yrittäjiltä viimeiset roposet?
Ei. Ainakaan Siltarahalla.
Kun yritys hakee lainaa, prosessistamme pääsee läpi yritykset, joiden tulevaisuuteen meillä on uskoa ja joiden taloustilanne näyttää siltä, että lainasta selvitään. Lähes jokaisella yrityksellä on joskus tilapäinen kassavaje tai muu akuutti rahantarve eikä esimerkiksi perinteisiiltä pankeilta saa tarpeeksi nopeasti apua.