Emil Liekari: Kesä, syksy ja talvi – kasvua, oivalluksia ja valmistautumista talven suuriin näyttöpaikkoihin

Tämä kesä ja syksy ovat olleet minulle paitsi harjoittelun kannalta tärkeitä, myös henkisesti todella merkityksellisiä. Välillä pysähdyin itsekin miettimään, miten paljon yhdessä vuodessa voi urheilijana kasvaa. Tänä kesänä olen kokenut, että kaikki osa-alueet ovat menneet eteenpäin ja kehitystä on tapahtunut. Odottavaisena talven kisoihin. 

Maajoukkueen leirit olivat yksi kesän selkeimmistä huippukohdista. Leireillä oli poikkeuksellisen hyvä ilmapiiri: tekeminen oli määrätietoista, mutta samalla joukkueen sisällä oli sellaista rentoutta ja luottamusta, jota ei voi ottaa itsestäänselvyytenä. Huomasin, että pystyin keskittymään omaan harjoitteluuni aiempaa paremmin, mutta samalla sain valtavasti energiaa muilta. Pienet oivallukset, tekniset säädöt ja keskustelut valmentajien kanssa veivät omaa tekemistä ison askeleen eteenpäin.

Myös kotiharjoittelu on ollut yksi tämän kauden vahvuuksista ja arvostan sitä suuresti. Arjen rytmi on löytynyt, ja treeneissä on ollut sellaista tasaisuutta, jota olen pitkään tavoitellut. Oli kyse sitten tehoharjoituksista, pitkistä lenkeistä, voimaharjoittelusta tai spesifimmistä tekniikkatreeneistä, fiilis oli usein se, että työ etenee oikeaan suuntaan päivä kerrallaan.

Kesään mahtui myös pieni jalkavamma, joka toki vähän hidasti vauhtia – mutta ei onneksi estänyt harjoittelua. Opin jälleen yhden tärkeän asian: kun kehoa kuuntelee tarkasti ja malttaa tehdä järkeviä valintoja, myös vaikeammat hetket voivat kääntyä voimavaraksi. Pystyin jatkamaan treenaamista lähes normaalisti, ja ehkä juuri siksi syksyyn on jäänyt sellainen tunne, että mitään ei jäänyt tekemättä. 

Nyt ajatukset ovat koko ajan enemmän ja enemmän tulevassa talvessa. Rukan Suomen Cupin kisat ja alkukauden maailmancupit tulevat todella tärkeään paikkaan. Niissä pitää olla valmis näyttämään, mihin kaikkeen kesän ja syksyn työ on minua vienyt – ja samalla ne ovat suora reitti kohti sitä unelmaa, jonka eteen teen töitä joka päivä: olympialaisia. On selvää, että alkukauden kisoissa on paljon pelissä. Se on jännittävää, mutta samaan aikaan juuri se on asia, jota urheilijana haluaa ja odottaa. Paine kertoo siitä, että tavoitteet ovat oikeasti suuria.

Olo on kuitenkin levollinen. Kun tietää, että on tehnyt kaiken niin hyvin kuin on pystynyt, voi lähteä alkutalven kisoihin luottavaisin mielin. Sitä tunnetta ei voi pakottaa – se syntyy ainoastaan työn kautta.

Lopuksi haluan nostaa esiin myös uuden yhteistyön, jonka olemme aloittaneet Siltarahan kanssa. On ollut todella hienoa lähteä rakentamaan yhteistä matkaa heidän kanssaan. Tuki ja luottamus merkitsevät paljon, ja on inspiroivaa tehdä töitä kumppanin kanssa, jonka arvot osuvat aidosti yksiin omien tavoitteideni ja tapani kanssa.