Kuluttajien luottamus alamaissa
Kuluttajien luottamus on Suomessa historiallisen heikkoa. Rakentaminen sakkaa, kulutus hiipuu ja apatia syvenee. Mistä löytyy käänne?
Taloudellinen toimeliaisuus hiipuu Suomessa
Suomen taloudellinen aktiviteetti on jo vuosia ollut heikolla tolalla. Lopullinen isku käynnistyi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan kevättalvella 2022 – eli jo yli kolme ja puoli vuotta sitten. Muutosta ei näytä olevan näköpiirissä, vaikka korot ovat laskeneet huipputasoiltaan.
Pitkään vallinnut nollakorkoympäristö totutti ihmiset ja yritykset halpaan rahoitukseen. Se sai erityisesti rakentamisen ja siihen liittyvät alat lähtemään niin sanotusti laukalle. Kun rahoittaminen oli lähes ilmaista, uskottiin asuntojen ja kiinteistöjen hintojen ikuiseen nousuun. Kun korot nousivat, rakentaminen pysähtyi ja uusien asuntojen myynti sakkasi. Samassa tilanteessa ollaan edelleen. Rakennusteollisuus on keskeinen osa Suomen taloutta, ja sen vaikeudet heijastuvat laajasti koko yhteiskuntaan.
Palvelusektori ei kanna
Pelkkä palvelusektori ei riitä pitämään Suomen taloutta pystyssä. Ravintolatoiminta on muutenkin suhteellisen vaatimatonta – monesti sitä pidetään jopa tarpeettomana ylellisyytenä. Kun yritykset ovat viime vuosina vähentäneet edustuskulujaan, moni ravintola on joutunut sulkemaan ovensa.
Suomalaiset kuluttavat mieluummin Mäkkärissä, ABC:llä ja buffet-pöydissä. Tyylikkäämmät ravintolapalvelut viineineen ja pöytiintarjoiluineen ovat vain pienen osan kuluttajien arkea. Näissä olosuhteissa ainoastaan tehokkuutta hyödyntävät ketjuravintolat voivat vielä menestyä.
Suomi on tavaran kuluttamisen talous
Suomalaiset on kasvatettu ajatukseen, että mitä enemmän voi tehdä itse, sitä parempi. Erityisesti vanhempi väestö suhtautuu nihkeästi palveluihin – ne koetaan turhaksi rahareiäksi. Konkreettinen tavara on yhä arvossa, ja siksi rahat valuvat Tokmanneille, Puuiloihin, Motonetteihin ja verkkokauppoihin. Tämä 'temuttaminen' ei kuitenkaan nosta Suomea taloudellisesta ahdingosta. Nuoremmalla sukupolvella on hieman enemmän valmiutta maksaa palveluista, mutta heikko taloustilanne ja epävarmat työllisyysnäkymät rajoittavat ostovoimaa.
Suomalainen apatia korostuu Euroopassa
Suomalaisten pessimistisyys näkyy erityisen vahvana eurooppalaisessa vertailussa. Useilla muilla EU-mailla menee jo varsin hyvin, samoin Pohjoismaissa. Suomessa tilannetta painaa paitsi talous myös geopoliittinen epävarmuus: Venäjästä on yhdessä yössä tullut tärkeästä kauppakumppanista turvallisuusuhka.
Vanhemmilla ikäluokilla on edelleen tuoreessa muistissa 1990-luvun lama, joka jätti syvän jäljen kansantalouteen ja mieliin. Silloin Neuvostoliiton hajoaminen oli keskeinen syy romahdukseen. Laman jälkeen Suomea nosti Nokian menestystarina, mutta nyt vastaavaa talouden pelastajaa ei ole näkyvissä. Sen sijaan olemme jumittuneet kilpikonnapuolustukseen: odotamme, että ongelmat ratkeaisivat itsestään, ja keräämme säästöjä pahan päivän varalle.
Asuntomarkkinat jumissa
Asuntojen vaihto on hidastunut, sillä moni odottaa hintojen laskua. Suomalainen ei helposti myy asuntoa tappiolla, vaikka vaihtokaupassa voittaisikin välirahassa. Tämä asenne hidastaa kiinteistömarkkinoiden elpymistä.
Rakennusliikkeet eivät voi merkittävästi laskea hintojaan, sillä se saisi aiemmin ostaneet tuntemaan itsensä huijatuiksi. Sen sijaan turvaudutaan erilaisiin houkuttimiin, kuten maksuvapaisiin ja lisävarusteisiin. Silti kaupankäynti on hidasta.
Miksi kuluttajien luottamus on historiallisen heikkoa?
Kuluttajien luottamus on Suomessa syystäkin alamaissa. Tekijöitä on paljon:
- sodan uhka
- korot, jotka eivät ole palanneet nollaan
- myymätön rakennuskanta
- verotuksen kiristyminen
- työttömyyden kasvu.
Yhdessä nämä pitävät yllä pitkään jatkunutta alakuloa, jonka nollakorkoympäristö aiemmin peitti näkyvistä. Luottamus tulevaisuuteen horjuu, ja se näkyy myös syntyvyyden laskuna. Miksi hankkia lapsia, jos ei kykene edes itse selviämään arjen menoista? Yhteiskuntarakenteen osalta tämä seuraus on erittäin vakava, ja sen vaikutukset ulottuvat kaikkiin vanhempiin ikäluokkiin.
Näköpiirissä ei nopeaa helpotusta
Tilanne ei toistaiseksi osoita merkkejä nopeasta paranemisesta. Riskinä on, että rakenteelliset ja olosuhteelliset tekijät pitävät Suomen talouden ja kuluttajien luottamuksen alhaalla pitkään. Positiivinen käänne on silti mahdollinen, jos työllisyystilanne paranee, epävarmuus vähenee ja kuluttajien usko tulevaisuuteen vahvistuu.
