« Takaisin ajankohtaisiin

Ajankuvia pellonpientareelta – Kuumasta kesästä kylmään talveen

Ukrainan sota on kohta puolen vuoden ikäinen, eikä loppua kauheudelle näytä olevan lähiaikoina luvassa. Länsi varustaa Ukrainaa valikoiden, ja hyökkääjällä on omat ongelmansa kaatuneiden/haavoittuneiden täydentämisessä. Pitkin kevättä ja kesää on tehty useita pakotepaketteja, ja on lopetettu liiketoimintaa Venäjällä joko enemmän tai vähemmän omasta tahdosta johtuen. Suurin päätäntävalta on (nimittäin) asiakkailla, ja paine monen toimijan kohdalle tulee sitten loppujen lopuksi aina maksavilta asiakkailta.

Samalla kun muistetaan, että pandemiasta on jo kolmas vuosi menossa, on markkinoita elvytetty useampaan otteeseen eri valtioiden toimesta omilla tukipaketeillaan. Näistä (jo) jälkimmäinen tarkoittaa taloustieteessä sitä, että inflaation uhka on todellinen. Tämä on käynyt toteen, eikä tarvitse mennä kovinkaan kauas historiassa, niin voi nähdä hyperinflaation vaikutukset keskisessä Euroopassa tai tuoreimmat esimerkit Latinalaisesta Amerikasta.

Kallista sähköä

Tilanne muuttuu kimurantimmaksi, kun täällä kylmässä ja pimeässä pohjolassa pitäisi pystyä elämään myös se pimeä, märkä ja kostea vuodenaika. Talvi. Tai no, Suomessa on vain kaksi vuodenaikaa, heinäkuu ja talvi, keski-eurooppalaisittain todeten. Suomi ei yrityksistään huolimatta, tai niistä johtuen, ole ollut halukas olemaan edes sähköntuotannossa täysin omavarainen, joten nyt näiden kahden tapahtuman seuraus on niin kuluttajille kuin yrityksille valtaisa.

Suomi on energian osalta laittanut itsensä panttivangiksi, osittain omaa tyhmyyttään. On toki selvää, että kaasua, raakaöljyä tai kivihiiltä ei maaperästämme löydy, joten näiden tuonti on ollut pakollista. Sähkön ongelma vain on se, että sitä ei voi aurinkoisena kesänä varastoida mihinkään kuten halkoja vajaan, vaan kysyntää sähkölle on myös talvisin ja silloin erityisesti kylminä päivinä. Pahimmillaan ensi talven osalta ollaan samanlaisessa säästötilanteessa kuin kultaisella 70-luvulla öljykriisin aikana. Katuvalot laitetaan pois päältä, samoin näyteikkunat pimeiksi. Kansalaiselle se tarkoittaa otsalamppua pipon päälle, jos meinaa kaupungissa eteensä nähdä. Maallahan tuossa ei ole mitään uutta. 

Laskun sähköpulasta maksavat loppujen lopuksi kaikki, vaikka vasemmalta sivustalta onkin tuttuun tapaan taas kuulunut ääntä köyhien, pienitulosten, lapsiperheiden jne. tukemisesta. No, ei se sosiaalitoimi taida sähkölaskua kovin herkästi maksaa. Yrityksille ja edelleen kansantaloudelle kallis ja kylmä talvi tulee maksamaan. Suomessa ei yksinkertaisesti kannata mitään valmistaa, jos sen saman tuotteen pystyy jossain muualla halvemmalla tekemään. Teollisuus ei tule kärsimään pelkästään kalliista sähköstä, vaan myös yli 2,10€/ltr oleva diesel tuo omat kulunsa. Ja koska ensi keväänä on taas eduskuntavaalit, luulisi äänisaaliin olevan varma, jos ehdokkaan puolue pyrkisi tuottamaan sähkön osalta yhteiskunnan täysin omavaraiseksi + siitä vielä yli. Ylijäämäsähkö olisi helppoa myydä joko etelään tai länteen.