Natoon vaiko ei?

Viime päivien ja viikkojen polttavin puheenaihe ja spekulaation kohde on ollut kysymys Natoon menosta. Ymmärrettävästi näin, sillä Suomi on aina luottanut ns. puolueettoman maan statukseensa ja nyt Venäjän toimet vaikuttavat niin arvaamattomilta, että aiempiin arvioihin ei ole enää luottamista. Suomi on perustanut puolustuksensa toisaalta vahvoihin puolustusvoimiin ja hyviin väleihin itänaapurin kanssa. Muualta uhkaa ei oikeastaan ole enää koettukaan tulevan. Toisaalta vahvatkaan puolustusvoimat eivät välttämättä anna suojaa idän suurvaltaa ja sen massiivista sotakoneistoa vastaan. Tästä syystä on alkanut suuret mittaluokat saavuttanut Nato-keskustelu. Kansalaisten mielipidettä on selvitelty lähes päivittäin ja kansanedustajien kantoja tivailtu. Puolueista Kokoomus on saanut huimaa nostetta ihan vaan olemalla Natoon kaikista myönteisesti suhtautunein puolue. Suomi näyttää nyt siis menevät kovaa kyytiä Natoa kohti ja samalla vaikuttaisi myös jo puolustusvoimansakin kertaalleen lakkauttanut Ruotsi menevän ehkä jo samalla ovenavauksella tai viimeistään seuraavalla.

Maailmankirjat ovat sekaisin. Ruotsi on luottanut, että Norjalla on Nato ja Suomi toimii ”puskurina” Venäjää vastaan. Suomi taas on pelannut suomettumiskorttia ja ylläpitänyt hyviä välejä Venäjään. Ajat ovat muuttuneet.

Jäsenyyshakemus on vain ajankysymys

Nyt ollaan siis kovaa vauhtia menossa Natoon ja arvio on, että suunnitelma toteutuisi jo kesäkuussa tai mahdollisesti jopa aiemmin. Tulipalokiire siis on, vaikka aiemmat vuodet ja vuosikymmenet asiassa on jahkailtu, eikä ole nähty oikein tarvetta Natoon liittymiselle. Tulee väistämättä mieleen vertaus vakuutusmaailmasta. Eihän sitä taloa huvittaisi oikein palovakuuttaa, mutta kun liekit jo lyövät ikkunoista, niin johan on kiire ottamaan vakuutusta. Eri asia on sitten, että vakuutusyhtiöt ovat tuossa vaiheessa jo pääsääntöisesti haluttomia myöntämään vakuutusta ja ainakin sen hinta on kovassa nousussa. Vakuutusvertausta jos tässä kohdassa käyttää, niin ainakin nyt sitten naapurin talo on jo liekeissä. Nähtäväksi jää miten ja millä ehdoin Suomi nyt sitten mahdollisesti pääsee Naton jäseneksi.

Talousmyllerrystä edessä

Yhtä kaikki, oli Suomi Natossa tai ei, tulevat sodan vaikutukset näkymään taloudessa vielä pitkän aikaa. Juuri kun oltiin selviämässä Koronasta, niin melkeinpä samalla hetkellä alkoi Venäjän hyökkäys Ukrainassa. Sotatila tuskin loppuu hetkessä, pikemminkin on riski sen merkittävästä laajenemisesta. Taloudelle sota on haastavaa aikaa ja erityisesti nyt, kun käytännössä koko Länsi on taloussodassa Venäjää vastaan. Tämä tietää raaka-aineiden kallistumista, saatavuuden merkittävää heikkenemistä, epävarmuuden lisääntymistä ja kaupankäynnin vähenemistä sekä toki logistisia ja tuotannollisia ongelmia. Ollaankin jo nähty ripeää inflaation voimistumista ja korkojen nousua. Sodan pitkittyessä ongelmien voi odottaa jatkuvan ja jopa pahenevan. Puhutaan jo stagflaation eli taantuman ja inflaation yhtäaikaisesta esiintymisestä. Tämä olisi erityisen turmiollista taloudelle. Elämme siis poikkeuksellisen epävarmoja aikoja, vaikka Koronaviruksen suhteen tilanne onkin paras sitten pandemian alun. Pienyrittäjille voimia näinä vaikeina aikoina ja rahoitusta yrityslainojen, laskurahoituksen ym. muodossa pyritään tarjoamaan niin hyvin ja joustavasti kuin mahdollista. Lisäksi on aina aloja, jotka menestyvät parhaiten silloin kuin muilla on hätä. Covid-19 pandemia räjäytti kysyntää mm. erilaisten suojainten ja käsidesin kysynnän suhteen, ja uusimmat tiedot kertovat, että osa kansasta on varautumassa ns. "päästä varpaisiin". Näin ollen ainakin erilaisten metsästys- ja suojavarustemyyjien kannattaa varautua siihen, että olisi mahdollisuus olla varautunut jo etukäteen kysyntäpiikkiin.