Taannoinen urheilugaala nostatti selvästi esiin, että vuosi 2025 oli suomalaisittain heikko menestykseltään. Kirkasta arvokisamitalia ei saatu ja siten Vuoden urheilijankin valinta vaikeutui. Vuosi 2026 on olympiavuosi ja kiinnostus kohdistuu Milanoon. Kolmet edelliset talvikisat ovat sujuneet suomalaisittain hyvin menestyksellisesti, joten mitaleja odotetaan nyt hyvällä syyllä. Kirkkain mitali saattaa silti olla tiukassa. Kuitenkin helmikuu saattaa jo varmistaa sen, että tästä vuodesta tulee suomalaisessa urheilussa parempi kuin edellisestä. Mielenkiintoisia lajeja on luvassa paljon.
Aloitetaan katsaus vähän uudemmalla, mutta vakiintuneella huippu-urheilulajilla. Suomen mahdollisesti suurin mitalitoivo on nimittäin freeski-laskija Anni Kärävä, joka on maailmancupissa kulkenut menestyksestä toiseen. Kruununa on joulukuinen big air -voitto. Mitalimahdollisuuksia parantaa, että Kärävä on ollut podiumilla myös slopestylessa.
Ampumahiihto on suomalaisen penkkiurheilun suosikkilaji. Kiinnostus heräsi taas roihuun, kun Suvi Minkkinen alkoi ottaa palkintosijoja maailmancupissa. Kaisa Mäkäräisen lopettaminen oli jättänyt selvän aukon penkkiurheilijoiden viikonloppuisiin iltapäiviin. Minkkisen mm-pronssi valittiin myös viime vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi. Matkoja on melko paljon. Toivotaan, että Minkkisen vahva ammunta pääsee niissä esiin ja onnistuu kompensoimaan terävimpiin kilpailijoihin verrattuna vähän vielä liian hidasta hiihtovauhtia.

Ampumahiihtoa suuremmat mitalimahdollisuudet onkin sitten hiihdossa. Todetaan tähän heti kärkeen, että Iivo Niskanen on voittanut kultaa kolmissa olympiakisoissa. Samaan ovat Suomessa kyenneet vain Paavo Nurmi ja Pertti Karppinen, neljien kisojen kultaan ei kukaan koskaan. Kultamitali 50 kilometrillä, joka on Niskasen päämatka, olisi merkitykseltään massiivinen asia! Asiantuntijat kuitenkin epäilevät norjalaisten pystyvän pelaamaan joukkuepelillä Iivon alas ainakin kultapallilta. Viisikymppiä hiihdetään nimittäin yhteislähdöllä. Paljon muitakin mitalimahdollisuuslajeja löytyy. Niistä esiin nostetaan tässä kohtaa naisten sprintti ja Jasmi Joensuu, joka voitti olympiaradalla kisatun maailmancup-kisan tammikuun alkupäivinä. Myös miesten ja naisten viestit ovat etukäteen mitalilajeja. Viestit ovat sillä tavalla muuttuneet, että matka on molemmilla 4 * 7,5km. Ei pidä ällistyä, vaikka Suomen miesten joukkueessa onn nyt jopa kolme sellaista hiihtäjää, joita on totuttu tituleeraamaan sprinttereiksi. Yksi kisakoneeseen päässyt on Siltarahan sponsoriurheilija Emil Liekari. Hän jatkaa Eveliina Määttäsen viitoittamaa tietä, että toistaiseksi viidenrenkaan kisoissa on mukana myös Siltarahan sponsoriurheilija. Harvalla yrityksellä omat urheilijat ovat menestyneet näin hyvin, ja kiitos tästä kuuluu luonnollisesti aina urheilijoille sekä heidän taustavoimilleen. Mutta takaisin ladulle. Parisprintit hiihdetään vapaalla ja nämä lajit ovat suomalaisittain jokerikortteja. Luonnollisesti kaikki toivovat Kerttu Niskasen kunnon osuvan kohdilleen perinteisellä viidelläkympillä.
Jääkiekko on luonnollisesti etukäteen huippukiinnostava laji, koska NHL-pelaajat ovat miehissä mukana koko voimallaan. Miesten mitali olisi yllätys, koska Suomen joukkue kärsii loukkaantumisista eikä viime talven Four Nations -turnauskaan erityisesti säväyttänyt. Altavastaaja-asemasta on kuitenkin hyvä hyökätä vailla paineita. Naisissa Suomi on taas noussut Euroopan kärkimaaksi ja mitalitta jääminen olisi pettymys.
Loppuun todetaan, että alppihiihtomitali olisi valtavan maukas yllätys. Jännittäviä katseluhetkiä! Toivotaan, ettei penkkiurheilusta tule penkkimurheilua!