Risto Murto, Varman toimitusjohtaja, luovutti helmikuussa 2025 pääministeri Petteri Orpolle odotetun kasvuraporttinsa, joka sisältää 41 ehdotusta Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Raportti on herättänyt laajaa keskustelua, sillä se pureutuu moniin elinkeinoelämän ja verotuksen kipukohtiin. Erityisesti pienyrittäjyyden edistäminen on noussut esiin yhtenä keskeisenä teemana, sillä Suomessa pienet yritykset muodostavat talouden selkärangan, mutta niiden kasvupotentiaalia ei ole aina osattu hyödyntää täysimääräisesti. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme, mitä raportti ehdottaa elinkeinoelämän ja verotuksen uudistamiseksi, jotta pienyrittäjyys voisi kukoistaa.
Pienyrittäjät, eli yhden hengen yritykset ja mikroyritykset, muodostavat valtaosan suomalaisista yrityksistä. Silti moni näistä kamppailee byrokratian, rahoituksen saatavuuden ja verotuksen aiheuttamien esteiden kanssa. Suomessa on totuttu ihailemaan suuria vientiyrityksiä, mutta pienyrittäjien rooli työllistäjinä ja paikallistalouden dynamiikan luojina on jäänyt vähemmälle huomiolle. Risto Murron raportti tunnistaa tämän epäkohdan ja esittää konkreettisia keinoja, joilla pienyrittäjyyttä voitaisiin nostaa ansaitsemaansa arvoon.
Yksi raportin näkyvimmistä ehdotuksista on perintö- ja lahjaveron poistaminen ja sen korvaaminen luovutusvoittoverolla. Tämä muutos voisi olla erityisen merkittävä pienyrittäjille, joista moni toimii perheyrityksissä. Nykyisin perintövero rasittaa sukupolvenvaihdoksia, kun yrityksen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle voi johtaa mittaviin veroseuraamuksiin. Tämä pakottaa yrittäjiä usein myymään yrityksensä tai ottamaan lainaa verojen kattamiseksi, mikä ei tue yrityksen jatkuvuutta eikä kasvua.
Raportissa ehdotetaan vaihtoehtoisesti myös sukupolvenvaihdoksiin liittyvien verosäännösten päivittämistä, jos täydellinen perintöveron poisto osoittautuu liian kalliiksi julkiselle taloudelle. Esimerkiksi verohuojennusten laajentaminen tai maksuaikojen joustavoittaminen voisi helpottaa pienyrittäjien taakkaa. Tämä antaisi yrittäjille mahdollisuuden keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen sen sijaan, että heidän täytyisi huolehtia äkillisistä verokustannuksista.
Toinen pienyrittäjiä tukeva ehdotus on tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) suunnattu verovähennys yhteisöverotuksessa. Pienyrityksillä on usein rajalliset resurssit uusien innovaatioiden kehittämiseen, mutta ne voisivat hyötyä merkittävästi, jos valtio kannustaisi riskinottoon verotuksellisilla keinoilla. Raportti esittää, että T&K-vähennys voisi alentaa yritysten yhteisöveroa kohti EU:n 15 prosentin minimitasoa, mikä tekisi innovoinnista houkuttelevampaa myös pienille toimijoille.
Lisäksi raportti korostaa puhtaan ja vihreän siirtymän investointien tukemista. Pienyrittäjät, esimerkiksi paikalliset palveluyritykset tai käsityöläiset, voisivat saada tukea esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen tai uusien, ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönottoon. Tämä ei ainoastaan edistäisi kestävää kehitystä, vaan myös avaisi pienyrityksille uusia markkinoita.
Pienyrittäjyyden kunniaan nostaminen vaatii myös rahoituksen saatavuuden parantamista. Raportti ehdottaa, että valtion sijoitustoiminnan painopistettä siirretään kohti listaamattomia yrityksiä, joihin moni pienyritys lukeutuu. Nykyisin rahoitusmarkkinat suosivat usein suuria, pörssilistattuja yhtiöitä, kun taas pienyritykset jäävät paitsioon. Valtion rooli riskirahoittajana voisi auttaa pieniä yrityksiä pääsemään alkuun ja skaalaamaan toimintaansa.
Lisäksi raportti nostaa esiin kasvuyritysten toimintaedellytysten parantamisen yleisesti. Pienyrittäjät voisivat hyötyä esimerkiksi byrokratian keventämisestä ja yritystukien kohdentamisesta nykyistä tarkemmin. Esimerkiksi aloittavien yrittäjien neuvontapalveluiden kehittäminen tai yksinkertaistetut lupaprosessit voisivat madaltaa kynnystä yrittäjyyteen.
Raportti korostaa myös osaamisen merkitystä. Pienyrittäjät tarvitsevat tukea kouluttautumiseen ja uusien taitojen omaksumiseen, jotta he voivat kilpailla muuttuvilla markkinoilla. Työryhmä ehdottaa, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkea-asteen tutkinnon, ja ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää lisättäisiin hallitusti. Tämä voisi hyödyttää pienyrityksiä epäsuorasti, sillä osaava työvoima on niiden kasvun edellytys.
Kansainvälistyminen on toinen alue, jossa pienyrittäjiä tulisi tukea. Suomessa moni pienyritys keskittyy paikallisille markkinoille, mutta raportti kannustaa vientipotentiaalin hyödyntämiseen. Esimerkiksi digitaaliset alustat ja valtion vientituki voisivat auttaa pieniä yrityksiä löytämään asiakkaita ulkomailta.
Risto Murron kasvuraportti on kunnianhimoinen yritys ratkaista Suomen talouden haasteita, ja sen ehdotukset tarjoavat monia työkaluja pienyrittäjyyden edistämiseen. Verotuksen keventäminen, erityisesti sukupolvenvaihdoksiin liittyen, T&K-investointien tukeminen ja rahoituksen parantaminen ovat konkreettisia askelia, jotka voisivat nostaa pienyrittäjät keskiöön. Samalla raportti muistuttaa, että elinkeinoelämän rakenteiden on uudistuttava – pelkkä verotuksen säätäminen ei riitä, jos yritykset eivät itse tartu kasvumahdollisuuksiin.
Pienyrittäjyys ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan myös kulttuurinen ja yhteiskunnallinen asia. Suomessa on aika siirtyä suuryrityskeskeisestä ajattelusta kohti mallia, jossa pienet toimijat nähdään talouden moottoreina. Murron raportti antaa tähän hyvän pohjan, mutta sen toteutuminen vaatii rohkeita päätöksiä niin päättäjiltä kuin elinkeinoelämältä itseltään. Pienyrittäjät ansaitsevat kunnian, ja nyt on oikea hetki toimia sen eteen. Sillä välin kun mikään ei kuitenkaan suuresti tule muuttumaan, Siltarahan Yrityslaina on auttanut ja auttaa jatkossakin pienyrittäjän käyttöpääoman tasaamiseen.
