Valittu tagi: inflaatio

Kotimainen talouskasvu juuttui Hormuzinsalmeen

Tämän blogin osalta mietimme parasta julkaisuajankohtaa. Israelin ja Yhdysvaltojen hyökkäys Iraniin ja sen jälkeiset, lähes päivittäiset viestit tietyn valtionjohdolta, joissa mentiin sivilisaation tuhoon tai täydelliseen rauhaan, olisi vesittänyt aikaisemmat tekstiversiot hetkessä, varsinkin kun teemana kirjoituksessa on talouskasvu tai sen puute. Nyt, viikkojen seurannan tuloksena, on tarjolla tarkempi analyysi siitä, mitä Hormuzinsalmen tapahtumat oikein tarkoittavat kotimaiselle PK-yritykselle ja talouskasvulle.

Maailmantalouden hermokeskukset sijaitsevat usein kaukana Suomen rannoilta, mutta niiden vaikutukset tuntuvat jokaisen suomalaisen pk-yrittäjän arjessa yllättävän nopeasti. Tällä hetkellä talousviisaiden katseet kohdistuvat Hormuzinsalmeen – kapeaan mutta kriittiseen väylään, jonka kautta kulkee merkittävä osa maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta. Kun liikenne tässä pullonkaulassa häiriintyy geopoliittisten jännitteiden vuoksi, talouskasvu ei ainoastaan hidastu, vaan se voi pysähtyä niille sijoilleen.

Joulu ja uusi vuosi lähestyvät

Takana alkaa pian olla taas yksi merkillinen vuosi. Näitä on nyt riittänyt sitten koronaviruksen ilmaantumisen Eurooppaan vuoden 2020 alussa. Siitä lähtien ollaankin sitten oltu aiempaan verrattuna enemmän tai vähemmän poikkeusoloissa. Vaikka koronasta ollaankin jo päästy, ainakin siis toistaiseksi siitä vakavammasta versiosta, niin Ukrainan sodan jäljiltä maailmanjärjestys on mullillaan. Syksyllä myös Israelissa ja lähi-idässä alkoivat mittavat sotatoimet. Suomessa on totuteltu Venäjän vaikuttamispyrkimyksiin, nyt kun siellä katsotaan ilmeisesti Naton jäsenyyden myötä uhan lisääntyneet. Hybridioperaatioita on ollut, ja itäraja piti laittaa kiinni. Erikoisuudet tuskin ovat tähän loppumassa, päinvastoin.

Kasvua taantumassa

Maailma on mullillaan. On Ukrainan sotaa, nyt jo Gazan sotaa. Inflaatiota on piisannut jo jonkin aikaa, vaikka laskemaan päin jo onkin. Korot ovat sitkeästi korkealla. No, korkealla verrattuna nollakorkojen aikaan. Koronasta on päästy, mutta uutta aaltoa on työntymässä. Kaasuputket katkeilevat Itämerellä. Suomi on Natossa, ehkäpä pian myös Ruotsi. Rakentaminen on loppunut Suomessa lähes tyystin.

Mikä on korkojen suunta?

Euroopan keskuspankki nosti jälleen kerran ohjauskorkoa, odotetusti. Välittömästi alkoivat ja jatkuivat arvailut siitä, olisiko nyt nostojen aika jo ohi ja pian alkaisivat korkojen laskut. Mene ja tiedä. Yhtä kaikki, inflaatiotavoitteeseen ei edelleenkään ole päästy ja siten olisi vaikea uskoa, että ihan pian alkaisivat korkojen laskut. Toki, mikäli koronnostot piakkoin tehoavat inflaatioon ja aiheuttavat halutun kevyen taantuman, niin silloin luonnollisesti on tilaa ainakin lopettaa nostot, ehkä jopa jollain aikavälillä aloittaa laskeminen. Vielä on kuitenkin aikaista arvailla, miten maailmantilanteet kehittyvät lähitulevaisuudessa ja kaukaisemmassa varsinkin.

Pankkijärjestelmä horjuu

Useimmilla on varmasti vielä erittäin hyvässä muistissa, kun pankkijärjestelmä oli edellisen kerran vaarassa romahtaa vuonna 2008. Keskuspankkien väliintulon, massiivisen rahan painamisen ja veronmaksajien rahoittamien tukipakettien ansiosta täystuholta täpärästi vältyttiin. Pelastusoperaation seurauksena uutta rahaa luotiin tuolloin ja tulevina vuosina kuitenkin siinä määrin massiivisesti, että alkoi pitkäkestoinen omaisuuskohteiden, ennen kaikkea osakkeiden, kiinteistöjen ja joukkovelkakirjojen hurja arvonnousuputki. Mikään ei tuntunut pysäyttävän kehitystä, korot painuivat käytännössä nollan tuntumaan ja inflaatio ei lähtenyt ennustuksista huolimatta nousemaan.

Mitä tulevaisuus, vuosi 2023 tuo tullessaan?

Uusi vuosi koittaa taas, tällä kertaa vuosi 2023. Koko 20-vuosikymmen on toistaiseksi ollut huomattavan erikoinen, epävarma ja synkkäkin. Ensin tuli korona, sitä jatkui intensiivisesti vuoden 2022 keväälle asti. Hieman oltiin jo huokaisemassa helpotuksesta, niin alkoivatkin jo sotilaalliset operaatiot Venäjän ja Ukrainan välillä. Niitä on jatkunut näihin päiviin asti, eikä helpotusta tai loppua näytä olevan lähellä.

Talvi tulee

Venäjän ja Ukrainan taisteluiden värittämästä syksystä siirrytään pian pelättyyn talveen. Talvi tulee joka vuosi ja ensilumia odotellaan kohta jo eteläisimpäänkin Suomeen. Päivät lyhenevät vääjäämättä ja kohti kylmempiä ilmoja ollaan kovaa vauhtia menossa. Sota ei näytä loppuvan, pikemminkin riski laajenemisesta on todellinen. Venäjä on katkaissut kaasun toimitukset ja näillä näkymin ei niitä hetkeen avaakaan. Näin ollen talven energiatilanne on suuri kysymysmerkki. Isoihin laskuihin ja sähkökatkoihin on jo kehotettu varautumaan, samoin kuin jopa käteisen haalimiseen ja jodin ostoon. Ilmassa on pahaenteisiä merkkejä. Toivottavasti hurjimmat uhkakuvat eivät toteudu.

Erikoiset ajat jatkuvat

Aina siitä lähtien kun alkuvuonna 2020 maailmaa alkoi runtelemaan koronakriisi, ollaan pallollamme eletty ikään kuin erityisolosuhteissa. Korona ensin tuli useampana aaltona ja varianttina ja kun viimein alettiin päästä taudin kanssa voitolle, niin samoihin aikoihin helmikuussa tänä vuonna alkoi Venäjän – Ukrainan konflikti tai Venäjän erityisoperaatio, miten vaan, joka on jatkunut ja laajentunut näihin päiviin asti, ja pahin lienee vielä näkemättä.

Syksyllä on kaksi vaihtoehtoa

Tämä moni-osainen sarja on kirjoitettu jo heinäkuun helteillä ja elokuun alussa. Kuluttajalle tilanne alkaa olla siinä mielessä paha, että käytettävissä olevat tulot alkavat olemaan jo pienemmät kuin vuosi sitten. Inflaatio ja pakotteet nostavat elämisen kustannuksia – osa enemmän, osa vähemmän. Osa ihan markkinaehtoisesti, mutta osassa näyttäisi olevan jonkinlaista ”Suomi-lisää” pumpattuna hintoihin.

Kuumasta kesästä kylmään talveen

Ukrainan sota on kohta puolen vuoden ikäinen, eikä loppua kauheudelle näytä olevan lähiaikoina luvassa. Länsi varustaa Ukrainaa valikoiden, ja hyökkääjällä on omat ongelmansa kaatuneiden/haavoittuneiden täydentämisessä. Pitkin kevättä ja kesää on tehty useita pakotepaketteja, ja on lopetettu liiketoimintaa Venäjällä joko enemmän tai vähemmän omasta tahdosta johtuen. Suurin päätäntävalta on (nimittäin) asiakkailla, ja paine monen toimijan kohdalle tulee sitten loppujen lopuksi aina maksavilta asiakkailta.