Vuosiennuste 2026: Globaalit myrskyt ja Suomen selviytyminen

Hei lukijat! Tervetuloa tähän spekulatiiviseen blogikirjoitukseen, tehdään vuosiennuste jos toinenkin koskien vuotta 2026. Nykyinen päivä on 30. joulukuuta 2025, ja maailma on edelleen täynnä epävarmuuksia – Yhdysvaltain politiikan myllerryksestä Ukrainan sodan pitkittyneeseen varjoon. Keskityn USA:n sisäpolitiikkaan, Ukrainan sotaan, Suomen kansantalouteen ja siihen, mitä tämä kaikki merkitsee suomalaiselle pk-yrittäjälle, eli Siltarahan asiakaskunnalle. Muistakaa, että nämä ovat ennusteita, eivät faktoja – maailma voi yllättää! Kuten se on viimeisen 6 vuoden aikana tehnytkin.

USA:n sisäpolitiikka: Trumpin varjo ja välivaalien myräkkä

Yhdysvallat astuu vuoteen 2026 presidentti Donald Trumpin toisella kaudella, mutta tie ei ole sileä. Ennustan, että Trumpin hallinto kohtaa sisäisiä ristiriitoja, erityisesti talouspolitiikassa. Trumpin taipumus kaaoksen luomiseen voi horjuttaa talouskasvua. Erityisesti vuoden 2025 tuontitullit aiheuttivat maatalouteen ongelmia, mikä näkyi mm. kananmunien hintojen suurena nousuna. Jos tarkastellaan välivaaleja historiallisesti, niin lähes aina vallassa oleva puolue on menettänyt asemiaan. Ja näin todennäköisesti käy nytkin. Demokraatit haastavat heidät vahvasti talous- ja terveydenhuoltokysymyksissä.

Edellä mainittu kananmunien hintojen nousun ilmiö näkyy aina vaalituloksissa. Yhdysvaltalainen äänestää pääsääntöisesti lompakollaan. Mikäli talous hidastuu, se on huono juttu. Trumpin suosioon vaikuttaa myös kotimaan Epstein-tiedostojen "julkaisu", tai pikemminkin mitä niistä on julkaistu ja jätetty julkaisematta. Sisäpolitiikan osalta voidaan ottaa vanha konsti käyttöön, ja luodaan ”ulkoinen uhka”. Viime päivien perusteella sellainen olisi Grönlanti. Aika näyttää, kuinka pitkälle nykyinen hallinto on valmis menemään, ja onko tietoisesti tarkoitus saada aikaan mm. Naton hajoamista.

Ukrainan sota: Pitkittynyt konflikti ja epäsuotuisat näkymät

Ukrainan sota jatkuu vuoteen 2026 ilman nopeaa ratkaisua, vaikka rauhaa yritetäänkin nyt rajuin voimakeinoin rakentaa. Venäjän hyökkäys on kestänyt jo vuosia, ja viimeisimmät arviot viittaavat siihen, että sota voi päättyä vasta 2026 lopulla – mutta ehdoilla, jotka ovat erittäin epäedullisia Ukrainalle. Venäjä uskoo olevansa vahvemmassa asemassa, varsinkin kun seuraukset ovat jääneet valtaapitävien näkökulmasta aikalailla minimiin. Se ei haittaa, jos nyt miljoona tai pari etnisiä vähemmistökansoja, tai rosvoja ja juoppoja menettää henkensä lihamyllyssä, sillä tappioiden sietäminen on osa venäläistä DNA:ta. Henki on halpaa ja votka käytännössä ilmaista. Vaikka pakotteita onkin tullut, on USA:n presidentillä haluja ”bisneksen takia” saada jalansija jälleen Venäjälle, ja päästä käsiksi luonnonvaroihin. Luonnonvarat tulevat olemaan jatkossa entistä merkittävämmässä roolissa (mm. energia – ja akkuteollisuus), ja Putin ei oikein voi hyväksyä muuta vaihtoehtoa kuin joko Venäjälle nykyistä rintamalinjaa paremmat rauhanehdot (mikä puolestaan yllyttää jatkossakin hyökkäyssotaan), tai sitten vain kylmän viileästi hylkää rauhanneuvottelut, odottaen länsimaiden tuen heikentymistä ja ”länsimaiden sotaväsymystä”.
Trumpin hallinto saattaa painostaa sopimukseen, kuten 20-kohtainen suunnitelma, joka jättää Euroopan ja Ukrainan vaikeaan asemaan. Venäjän talous hidastuu, mutta sodan jatkuminen on todennäköistä, kunnes resurssit loppuvat tai ulkoinen paine kasvaa. Ennustan, että vuosi 2026 tuo lisää hybridisotaa, kuten kyberhyökkäyksiä, mutta ei täyttä rauhaa – aika on Putinin puolella. Jos rauha saadaan, ei eurooppalaisia neuvottelupöydässä näy. Ukraina toki saa jonkinlaisen pikakaistan kohti EU-jäsenyyttä ja turvatakuiden osalta vastuussa on Eurooppa, vaikka valtioita ei neuvotteluihin päästetykään.

Suomen kansantalous: Hidas toipuminen taloudellisesta pysähtyneisyydestä

Suomen talous on ollut haasteissa, mutta vuosi 2026 tuo varovaista kasvua. Suomen Pankin ennusteen mukaan BKT kasvaa 0,8 prosenttia vuonna 2026, nousten 1,7 prosenttiin vuonna 2027. Talous toipuu hitaasti taantumasta, kiitos laskevien korkojen ja vientikysynnän elpymisen.
Euroopan komissio arvioi kasvun olevan noin 0,9–1,0 prosenttia, kun työttömyys pysyy hallinnassa. Haasteita ovat tuottavuuden hidas kasvu ja yksityisen kulutuksen heikkous, mutta investoinnit nousevat. Julkinen velka kasvaa edelleen, noin 235–240 miljardia euroa (83–85 % BKT:sta), mikä vaatii tiukkaa budjettikuria. Positiivisesti teknologia ja innovaatiot, kuten Business Finlandin rahoitus, tukevat kasvua. Kokonaisuudessaan Suomi selviää, mutta kasvu on vaatimatonta verrattuna naapureihin.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa suomalaiselle pk-yrittäjälle?

Nyt yhdistetään langat: Globaalit tapahtumat heijastuvat suoraan suomalaiseen pk-sektoriin. USA:n poliittinen epävakaus voi nostaa edelleen joitain tuontitulleja ja häiritä vientiä – jos Trumpin tariffit nousevat, suomalaiset it-teknologian ja metsäteollisuuden yritykset kärsivät. Ukrainan sodan jatkuminen pitää energiahinnat korkealla ja lisää geopoliittista epävarmuutta, mikä vaikuttaa toimitusketjuihin ja raaka-aineisiin.

Suomen hidas talouskasvu tarkoittaa, että pk-yrittäjät kohtaavat heikkoa kysyntää kotimaassa, mutta vientimarkkinoiden elpyminen tarjoaa mahdollisuuksia. OECD:n mukaan skaalautuvat pk-yritykset ovat avain kasvuun, joten keskity innovaatioihin ja kansainvälistymiseen. Haasteita ovat työvoimapula ja kilpailukyvyn menetys korkeiden työvoimakustannusten vuoksi.

Pk-yrittäjänä suosittelen: Monipuolista markkinoita, panosta digitaaliseen transformaation ja varaudu inflaatioon. Vuosi 2026 voi olla käännekohta, jos sopeudut nopeasti – optimismia on ilmassa, mutta varovaisuus on valttia. Yksi asia on kuitenkin varma. Me Siltarahalla tarjoamme yrityslainoja kotimaisille yrityksille käyttöpääoman tarpeisiin.