Suomessa on monia pyhäpäiviä, joilla on vaikutuksia yrityksen palkanmaksuun. Tässä artikkelissa käymme läpi pyhäpäiviä sekä niiden vaikutuksia työntekijöille maksettavaan palkkaan.
Uudenvuodenpäivä 1.1. (maanantai)
Loppiainen 6.1. (lauantai)
Pitkäperjantai 29.3. (perjantai)
Pääsiäispäivä 31.3. (sunnuntai)
2. pääsiäispäivä 1.4. (maanantai)
Vappu 1.5. (keskiviikko)
Helatorstai 9.5. (torstai)
Helluntai 19.5. (sunnuntai)
Juhannuspäivä 22.6. (lauantai)
Pyhäinpäivä 1.11. (lauantai)
Itsenäisyyspäivä 6.12. (perjantai)
Joulupäivä 25.12. (keskiviikko)
Tapaninpäivä 26.12. (torstai)
Kirkollisina pyhäpäivinä, vappuna ja itsenäisyyspäivänä sekä sunnuntaisin työskenteleville tulee maksaa korotettua palkkaa työaikalain säännösten mukaisesti. Työaikalaissa säädetään sunnuntaityöstä sekä sunnuntaityön korvaamisesta.
Työaikalain mukaan ”Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos sitä laatunsa vuoksi tehdään säännöllisesti mainittuina päivinä tai jos siitä on työsopimuksella sovittu taikka jos työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa”. Sunnuntaityöstä on työaikalain 33 §:n mukaan maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Kirkkolain mukaan kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.
Työehtosopimuksissa voi olla pyhäpäivistä tarkempia määräyksiä, esimerkiksi jouluaatto ja kiirastorstai saattavat työehtosopimuksen mukaan olla pyhäpäiviä, vaikka ne lain mukaan eivät ole pyhäpäiviä. Sunnuntaityöt ja pyhätyöt voivat olla myös osa erilaisia työaikajärjestelyjä, ja tällöin niiden korvattavuus määräytyy työaikajärjestelyn ehtojen mukaisesti.
Sunnuntaityönä teetettyä työtä ei voi muuttaa vapaa-ajaksi, ja sunnuntaisin tehdystä työstä on myös maksettava työntekijälle mahdolliset lisä- ja ylityökorvaukset. Sunnuntaityöstä maksettava kaksinkertainen korvaus ei myöskään vaikuta hätä- yli- tai lisätyökorvauksen suuruuteen, vaan kyseiset maksut suoritetaan samansuuruisina, kuin muinakin päivinä tehdystä työstä. Sunnuntaityöstä ja sen korvauksista on kuitenkin mahdollista poiketa siinä määrin, kuin se työehtosopimusten sallimissa rajoissa on mahdollista. Tällaisesta poikkeuksesta on säädetty työaikalaissa erikseen.
Arkipäiviin sattuvat pyhäpäivät ovat suurelle osalle palkallisia vapaapäiviä, mutta esimerkiksi palvelualoilla pyhäpäivät ovat usein tavallisia työpäiviä. Itsenäisyyspäivä on lain mukaan ainoa palkallinen vapaapäivä, jos se olisi muutoin ollut työntekijän normaali työpäivä.
Muiden arkipyhien osalta ei lain mukaan ole palkanmaksuvelvollisuutta, mutta siitä määrätään alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Arkipyhät ja arkipyhäkorvaukset siis määräytyvät alalla sovellettavan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.
Kun työehtosopimusta ei ole, kuukausipalkkaisilla työntekijöillä arkipyhät ovat yleensä vapaapäiviä siten, että ne eivät vaikuta kuukausipalkan määrään.
Arkipyhäkorvauksen saamiselle on yleensä asetettu yksityiskohtaisia ehtoja, ja arkipyhäkorvaus voidaan maksaa vain siinä tapauksessa, jos ehdot sen maksamiselle täyttyvät. Toimiala sekä palkanmaksutapa vaikuttavat siihen, miten arkipyhän hyvittäminen on toteutettu.
Usein työehtosopimuksissa on sovittu siten, että tuntipalkkaisille työntekijöille maksetaan arkipyhäkorvausta ja kuukausipalkkaisille työntekijöille arkipyhä lyhentää työaikaa vähentämättä palkkaa.
Pyhäpäivistä johtuvat palkalliset vapaapäivät sekä silloin työskenteleville maksettava korotettu palkka toki aiheuttavat työnantajalle kustannuksia. Palkan lisäksi työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijästä myös monia muita kustannuksia, kuten erilaisia vakuutusmaksuja.
Työnantajan sivukulut muodostuvat työnantajan lakisääteisistä vakuutusmaksuista, joita ovat työeläkevakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, sairausvakuutusmaksu ja tapaturmavakuutusmaksu.
Näiden lisäksi sivukulut saattavat sisältää työehtosopimuskohtaisia lisiä, jotka vaikuttavat sivukulujen määrään. Tällaisia ei-lakisääteisiä sivukuluja ovat esimerkiksi lomaraha ja ryhmähenkivakuutusmaksu.
Työntekijästä aiheutuvat kustannukset työnantajalle toki vaihtelevat toimialan, noudatettavan työehtosopimuksen sekä sairauspoissaolojen määrän mukaan. Näiden lisäksi työnantajamaksuihin pitää laskea vuosilomapalkka, lomarahat, sekä arkivapaista johtuvat kulut. Kuluja saattaa syntyä myös esimerkiksi koulutuksesta, mahdollisista matkakuluista, sekä työvälineistä. Lue lisää työantajamaksuista sekä siitä, mitä tulisi ottaa huomioon työntekijää palkattaessa.
Siltarahan yrityslaina auttaa akuuteissa kassanhallinnan tilanteissa, joissa yritys haluaa varmistaa työntekijöiden palkanmaksun sekä lakisääteisten sivukulujen maksun ajallaan. Lainan hakeminen on nopeaa ja helppoa, ja hinnoittelumme on selkeää. Voit jättää ilmaisen lainahakemuksen aina verkkopalvelussamme ajasta ja paikasta riippumatta. Lainalaskuristamme näet suoraan lainan kuukausierän, velan kokonaismäärän sekä lainalle vaadittavien takaajien lukumäärän.
Y-tunnuksen mukainen yrityksen nimi
