Saadaanko Ukrainaan rauha – ja mitä se tarkoittaa suomalaisille yrityksille?
Helmikuussa 2022 alkanut Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan muutti Euroopan turvallisuusympäristön ja markkinat pysyvästi. Vaikka Krimin niemimaa oli miehitetty jo vuosia aikaisemmin ja rintamalinjat itäisessä Ukrainassa olivat olemassa, laukaisi täysimittainen sota ketjureaktion. Suomi ja Ruotsi liittyivät puolustusliitto Naton jäseniksi, ja yritysmaailma joutui sopeutumaan uuteen todellisuuteen. Kuluttajien luottamus heikkeni, korot nousivat ja toimitusketjuja oli muovattava lennosta. Ehkä suurin arjen haaste yrityksille on ollut pitkien pakotelistojen tarkka seuranta – virheisiin ei näissä talkoissa ole varaa.
Sodat päättyvät kuitenkin aina aikanaan, useimmiten toisen osapuolen tappioon. Niillä kerroilla, kun on päädytty tasapeliin, vihanpito on jatkunut patoutuneena. Tästä meitä muistuttaa esimerkiksi Korean sodan jakolinja ja demilitarisoitu vyöhyke. Ukrainassa lopullinen ratkaisu ja rauhan ehdot ovat vielä avoinna, mutta historian valossa ratkaisun avaimet löytyvät usein teknologisesta ylivertaisuudesta.
Tekniikan kehitys on avain Ukrainan voittoon
Ihmiskunta on valitettavasti ollut luovimmillaan silloin, kun se haluaa lajitoveristaan eroon. Molemmat maailmansodat toimivat suurina tekniikan laboratorioina, eikä Ukrainan sota tee poikkeusta. Siinä missä Wrightin veljekset nousivat heinäpellolta historian ensimmäiselle moottoroidulle lennolle (kesto 12 sekuntia) vuonna 1903, lensivät taivaalla jo reilua vuosikymmentä myöhemmin mäntämoottoriset hävittäjät. Toisen maailmansodan loppuun mennessä ihmiskunta oli kehittänyt jo suihkumoottorin ja pitkän kantaman raketit.
Ukrainan kohtalona on ollut tasapainotella länsimaisen aseavun varassa, ja poliittisten suhdanteiden muuttuessa tukijamaissa maa on joutunut turvaamaan yhä enemmän omaan tuotantoonsa. Droonien kehitys ilmassa, maalla ja merellä – yhdistettynä Ukrainan tyhjästä luomaan ohjustuotantoon – muuttaa parhaillaan sodankäynnin kuvaa. Nykyään miljoonien arvoinen panssarivaunu tai suuri pinta-alus voidaan tuhota suhteellisen edullisella, kauko-ohjattavalla räjähdelastilla. Teknologinen kauhun tasapaino onkin se tekijä, joka tulee lopulta määrittämään rintamalinja
Uusia mahdollisuuksia ja kasvuympäristöjä Suomessa
Laajamittainen sota Ukrainan maaperällä pakotti maanosan päättäjät heräämään kriisivalmiuden parantamiseen. Koska moderni taistelukenttä näyttää täysin toiselta kuin vielä vuonna 2021 kuviteltiin, myös suomalaisille yrityksille on alkanut virrata merkittäviä tilauksia. Kotimainen puolustusteollisuus elää vahvaa kasvukautta, ja alan toimijoiden tilauskirjat ovat täynnä.
Sodan päättyminen siirtää katseet puolustuksesta historian suurimpaan jälleenrakennusprojektiin. Terästä ja materiaaleja ei enää tarvita tykkeihin, vaan infratstruktuuriin ja rakennuksiin. Ukrainan jälleenrakennuksen mittaluokka on niin valtava, että kysyntää riittää vuosiksi eteenpäin. Tämä tarjoaa valtavan mahdollisuuden myös suomalaisille pk-yrityksille – olettaen, että alueella säilyy markkinatalouteen suopeasti suhtautuva ideologia.
Mitä tulevaisuus tuo tulleessan?
Sodan loppunäytöstä ei ole vielä nähty. Ukraina iskee nyt tehokkaasti Venäjän sotateollisuuteen, öljynjalostukseen ja varjolaivastoon tuhansien kilometrien päässä rintamasta. Tämä alkaa väistämättä näkyä itänaapurin taloudessa ja kansalaisten arjessa. Venäläinen mielenmaisema ja Vladimir Putinin hallinto eivät kuitenkaan voi noin vain perääntyä ja pyytää anteeksi. Onkin syytä varautua vielä yhteen suureen mobilisaatioaaltoon tai eskalaatioyritykseen.
Venäjän historiassa heikko Tsaari on aina kukistettu. Kun lopullisesta rauhasta aikanaan neuvotellaan, sitä ei välttämättä ole allekirjoittamassa nykyinen johto. Tämä epävarmuus ja mahdollisuus on toivottavasti pidetty mielessä niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.
Tämä hetki kannattaa käyttää kotimaassa oman puolustuskyvyn ja yrityskentän vahvistamiseen. Droonit, tekoäly ja uudet teknologiat kehittyvät harppauksin, ja parhaat ideat kasvavat nopeasti menestyviksi yrityksiksi. Me Siltarahalla olemme olleet jo vuosikymmenen ajan turvaamassa suomalaisten yritysten arkea. Emme rahoita raskaiden ammustehtaiden linjastoja, mutta uuden teollisuusklusterin synty luo aina ympärilleen valtavasti työtä pk-yrittäjille – oli kyseessä sitten vartiointi, ravintolatoiminta, kuljetus tai logistiikka. Kun uudet mahdollisuudet vaativat nopeaa reagointia, joustava Siltarahan yrityslaina on arjen tukena varmistamassa käyttöpääoman riittävyyden.
