Lainakorot puhuttavat, mutta mitä ne pitävät sisällään?
Syksy on tuonut mukanaan jälleen poliitikkojen kesälomilta paluun ja keskustelun ns. pikavippien korkosääntelyn tarpeesta, lainakorot koetaan lähes poikkeuksetta liian isoiksi. Suureen ääneen taivastellaan, kuinka todelliset vuosikorot ovat kymmeniä, jopa satoja prosentteja. Näin saadaan helppoja pisteitä, sillä kukapa nyt ei korkeita korkoja vastustaisi. Luonnollisesti tässä keskustelussa yksinkertaistetaan asioita ja vertaillaan ihan häpeilemättä appelsiineja ja omenoita.
Voiko joku vakavissaan rinnastaa esimerkiksi 200.000 euron 20-vuotisen asuntovakuudellisen lainan ja 100 euron kuukauden ”vipin”? Jos molemmissa olisi tämän hetken korkoympäristössä tyypillinen 1%:n vuotuinen korko, niin tuo pikavipin tarjoaja saisi lainaamastaan 100 eurosta takaisin (mikäli velallinen maksaisi lainansa takaisin) 8,3 senttiä. Jokainen ymmärtää, että tuolla korvauksella ei mikään toimija tarjoaisi lyhytaikaisia lainoja eikä kuluttajilla olisi mahdollisuus paikata pikaisia rahoitustarpeitaan.
Koronlaskentaan tarvitaan ymmärrystä
Tämän esimerkin ja blogikirjoituksen tarkoitus ei ole puolustaa pikavippejä, vaan enemmänkin valaista populistisen keskustelun harhakuvia aiheen ympärillä. Korko on ihmisen keksimä teoreettinen ilmaisu rahan hinnasta, ja korkoja voi olla hyvin monenlaisia. Yhteistä koko käsitteistölle on se, että valtaosa ihmisistä ja kuluttajista ei korkolaskentaa juuri ymmärrä. Todellinen maailma elää tänä päivänä yhä enemmän kuukausimaksujen maailmassa. Näitä suoria euromääräisiä maksuja jokainen kuluttaja ymmärtää erinomaisesti ja siten on luonnollista operoida myös rahan markkinoilla kuukausihinnoittelulla. Esimerkkinä vaikka 1.000 euron laina, joka maksettaisiin takaisin vaikka 6 kuukaudessa 210 euroa kerrallaan. Nyt voi sitten arvioida onko tuo sopiva hinta lainalle. Tämä tekee yhteensä 1.260 euroa. Näin ollen 1.000 euron lainalle tulisi hintaa 260 euroa. Euroina arvioituna tuota hintaa voi pitää ainakin asiallisena. Hintaa arvioidessa täytyy ymmärtää, että kysymyksessä on suhteellisen pieni laina, jolloin kulut lainapääomaan suhteutettuna ovat isot. Laina on myös vakuudeton ja lähtökohtaisesti lainaajasta ei ole tarkempaa tietoa kuin mitä julkisista ja kaupallisista tietolähteistä on saatavissa maksua vastaan. Tämän lisäksi lainamahdollisuudesta informoiminen maksaa internetissä huomattavan paljon ja myös on huomioitava lainan tarjoajan rahoittajan vaatima korvaus korkean riskin liiketoiminnan rahoittamisesta. Yhtä lailla pikavipit on yritystoimintaa kuin perinteinen pankkisektorikin, joka takoo jatkuvia, hurjia voittolukuja. Kun muistaa ottaa kaiken tämän huomioon, ymmärtää paremmin pienten vakuudettomien lainojen hinnoittelua.
Siltarahan hinnoittelumalli
Yrityslainamarkkinat ovat erilaiset. Viime aikaisten uutisten mukaan menestyvilläkin yrityksillä on hankaluuksia saada perinteistä pankkilainaa ja siksi vaihtoehtoinen rahoitus on tarpeen talouskasvun saavuttamiseksi.
Siltaraha on toimintansa alkuhetkistä lähtien ilmoittanut hintansa suoraan kuukausierinä. Näin hinnoittelu on täysin läpinäkyvää yritykselle ja yrittäjälle. Yrityslainan kokonaishintakin ilmoitetaan suoraan sivustolla. Siltaraha on tekemissämme vertailuissa pääsääntöisesti selkeästi edullisimmasta päästä suoria online-yrityslainoja tarjoavien toimijoiden keskuudessa ja tämä on aikomuksemme jatkossakin. Etenkin pienehköt yrityslaina ovat tositarpeeseen tulevia lainoja, jotka kuitenkin pystytään myöntämään hyvin nopeasti. Aika on rahaa, sopii loistavasti kuvaamaan tätä liiketoimintamallia, sillä prosessin kesto on aina pois yrittäjän työajasta. Lainakorot voivat olla pankkilainaa korkeampia, mutta yrittäjä säästää kuluja hakuprosessissa. Vaihtoehtoiset yrityslainat ovat toisinaan korvaamattomia apuja yritystoiminnan monissa haasteissa. Uskomme, että yrityslainojen tarjonta ja kysyntä jatkavat nopeaa kasvuaan ja siten markkinan kasvaessa ajan kanssa lainat tulevat myös entistä edullisimmaksi.
