Bensa loppu

Oi maamme Suomi on jatkanut politisoituneita lakkoilujaan jo useita viikkoja, ja bensa uhkaa jo pian loppua huoltoasemilta. Suomalaiset, tunnolliset hamstraajat, ovat luonnollisesti sankoin joukoin kerääntyneet huoltoasemille tyhjentämään säiliöt polttoaineista. Samaan tapaan, kun aikanaan koronapandemian aikana kauppojen hyllyt tyhjennettiin vessapaperista. Juuri kun on ehditty säikähtää perinpohjaisesti polttoaineiden loppumisen uhan takia, niin saatiin vieläkin pelottavampia uutisia.

Nimittäin, jotkut alkoholijuomat saattavat loppua Alkon hyllyistä pääsiäisen alla. Mutta, eipä hätää, Alkosta kiirehdittiin tyynnyttelemään janoista kansaa. Alkoholijuomia kyllä kokonaisuutena kattavasti tulee saamaan, vaikka jotkut yksittäiset juomat saattaisivatkin loppua. Kaikkea se lakkoilu teettääkin. Enpä tiedä, mutta kyllä ne suosikkiarvostelut saaneet viinit on tähänkin asti kaikkina näinä menneinä vuosina loppuneet välittömästi lehden (esim. Viinilehti, HS, Gloria, etc) ilmestymisen jälkeen Alkon hyllyistä. Ei niistä ole mitään meteliä nostettu. Se nyt vaan on luonnonlaki suomalaisjoukkojen käyttäytymisdynamiikassa. Kaikki sen tietää. Olkaa siis huoletta, juomia varmasti riittää, kunhan se ei tarvitse väkisin olla juuri joku erityinen tietty.

Suomella kaksijakoinen mieli muutoksen suhteen

Maailma muuttuu, Eskoseni. Näin se lienee Suomenkin kohdalla. Omalla laillaan Suomella on tämän asian suhteen kaksijakoinen mieli. Joidenkin asioiden kohdalla tuntuu, että muutosta haetaan, vaikka väkisin. Mitään aitoa tarvetta muutokseen tai muutostoimenpiteisiin ei ole, mutta kun nyt pitää vaan muuttaa, niin sittenhän muutetaan. Hyvänä esimerkkinä mieleen nousee nyt hiljattain päätetyt ja aloitetut Helsingin rakennusten purkuhankkeet. Väkisin puretaan ja rakennetaan uutta. Olemme ilmeisesti niin hiljattain laskeutuneet puusta, että meille ei ole syntynyt kulttuuria vanhan korjaamiseen, kunnostamiseen ja ylläpitämiseen. Mieluummin vaan vanha nurin ja uutta tilalle. Levottoman kansamme luonteen mukaisesti tämä on toki looginen toimintatapa.

Sen sijaan tietyissä asioissa voisi jo kuvitella mennyn eteenpäin maailman muutoksen mukana, mutta niin vaan junnataan vanhoissa toimintamalleissa. Lakkoilu ja ammattiyhdistysasiat on yksi parhaimmista esimerkeistä. Työelämä on muuttunut ja nuorten ihmisten elämisen malli, mutta työmarkkinoilla sovitaan (tai ei sovita) asioista samoin kuin 50 vuotta sitten. Nykypäivän nuoriso ei suurelta osin enää kaipaa olevansa kahlittuna ns. sorvin ääreen 5 päivää viikossa klo 8-16 (miksi muuten sekin niin aikaisin, kun lehmiäkään harvan enää tarvii käsin lypsää?). Enemmän kaivataan joustavaa työskentelymahdollisuutta ja usein etätöitä, myös Suomen ulkopuolelta. Tänä päivänä rahaa ei hamuta enää mahdollisimman paljon, vaan monet nuoret ajattelevat kääntäen. Eli tarvitsen vaikka 2000 euroa kuukaudessa, joten mitä ja kuinka paljon pitäisi töitä tehdä saavuttaakseen tuon tavoitteen. Ajattelutapa käy järkiin, vaikka ei kovin suosittu välttämättä työnantajien ja vallanpitäjien mielestä olekaan.

Työmarkkinoiden ajattelumallit muuttuvat hitaasti

Työmarkkinoiden ajattelumallit muuttuvat hitaasti, mutta vääjäämättä. Tulevaisuuden työmarkkinat vaativat toimiakseen hyvin paljon joustavuutta, etätyömahdollisuuksia, osapäiväistä työtä, toisinaan projektiluontoisesti. Paljon mahdollisuuksia pidempien vapaiden pitämiseen, vaikka matkustelun merkeissä. Paikallista sopimista suoraan omien työnantajien kanssa. Ja niin edelleen. Toki Suomessa on edelleen hyvin paljon tahoja, jotka toivoisivat, että suomalainen työelämä olisi jatkossakin samanlainen ja mielellään vielä vahvemmin sellainen. Toisin sanoen, suuria työnantajia oikeasti suositaan. Olemme korporaatioyhteiskunta. Lisäksi julkista sektoria mielellään paisutetaan, sinne halutaan paljon koulutettuja asiantuntijoita nyt ja tulevaisuudessa. Roskat kukin toki siivotkoon itse kaduilta pois, turha syytää hyviä veroeuroja kansalaisten kaupunkiympäristön siisteyden ylläpitoon. Työmarkkinat on näin paljon miellyttävämmin hallittavissa, kun joukot käyttäytyvät kutakuinkin ennustettavasti. Pienyrittäjät ja freelanserit ym. osa-aikaiset on huomattavasti hankalampia. Onneksi meitä yrittäjiäkin tarvitaan ja yrittäjille rahoitusta, jota Siltaraha on edelleen valmis tarjoamaan.