Sijoittaminen ja siitä kertovat uutiset ovat nousseet nyt oikeastaan 2010-luvulta alkaen uudeksi normaaliksi, ja eri mediat tarjoavat jo omat osuutensa teemasta jopa iltapäivälehtien sivuilla. Näin ollen piensijoittajuus on luonut uuden ilmiön mediakenttään, siitä kirjoitatetaan muuallakin kuin pelkästään ehkä niissä tunnetuimmissa sivuissa, kuten Helsingin Sanomien talousosastolla tai Kauppalehdessä.
Tammikuu on alkanut osakemarkkinoilla räväkästi. Sijoittajajoukot odottivat kieli pitkänä ns. tammikuu ilmiön toteutumista. Tämä tarkoittaa siis sitä, että yleisesti odotetaan osakekurssien nousevan tammikuun aikana. Keskimäärin näin on historian kuluessa käynytkin. Sijoittajan on siis kannattanut tuottoa metsästäessään ostaa joulukuussa – tammikuun alussa ja ehkä myydä tammikuun jälkeen, mikäli on halunnut realisoida osakekurssien noususta koituneita potentiaalisia tuottoja. Tälle tammikuulle oli myös varmastikin korkeat odotukset, mutta toisin vaikuttaisi käyvän. Muutamana päivänä kurssit ovat tulleet jopa rymistellen alas, vaikka pahinta syöksyä on korjannut aina silloin tällöin toteutuneet nousupäivät. Aivan silkkaa syöksyä ei siis kurssiralli ole ollut, vaikka voittopuolisen negatiivista kuitenkin. Aika näyttää onko suunta nyt markkinoilla kääntynyt vai vedetäänkö tässä vaan henkeä, kunnes keskuspankit alkavat syytää rahaa taas markkinoille entistä kiivaampaan tahtiin. Mahdolliselle inflaation kiihtymiselle annettaneen lopulta piupaut, mikäli kalliit osakekurssit pitää turvata.
Finanssikriisistä 2008 lähtien maailman rahoitusmarkkinoille on varmistettu rahan riittäminen. Ohjauskorot on painettu nolliin, ja rahaa syydetään systeemiin mitä erilaisimmilla arvopaperien osto-ohjelmilla. Keskuspankkien taseet paisuvat paisumistaan. Kehitykselle ei näy loppua – tietenkään. Koronakriisi 2020 hetkellisesti ravisteli siihen asti lähes jatkuvalla syötöllä tapahtunutta omaisuuskohteiden, kiinteistöjen, velkakirjojen ja osakkeiden ym. nousua. Keskuspankit riensivät kuitenkin hätiin ennennäkemättömällä vauhdilla ja pelastivat kurssit ja hinnat. Edelleen taloutta tukivat kiireessä kasatut koronapaketit ja yritystuet. Kaiken tämän seurauksena meno esimerkiksi osakemarkkinoilla jatkui pian pienen notkahduksen jälkeen kuin mitään ei olisi tapahtunut. Päinvastoin, nousun kulmakerroin vain kasvoi.
Kesästä 2020 vasta nyt on ollut ensimmäisiä kunnollisia laskupäiviä. Niiden seurauksena on ilmaantunut jo romahdusta ennustavia ja kuplan puhkeamisesta kertovia tahoja mediaan. Toki kuitenkin vielä oston paikoista vaahtoavat ovat edelleen enemmistönä, sehän on selvä. Kun ymmärtää valtioiden ja keskuspankkien vallan rahoitusmarkkinoiden takana, ei ole vaikea uskoa, että meno jatkuisi suunnilleen entisen kaltaisena, vaikka pientä hikkaa koituisikin. Osakekursseja on nykytilanteessa hyvin hankala päästää vapaapudotukseen, hinta olisi liian kova. Niin ikään korkojen ei ole varaa antaa nousta, sillä olisi tuhoisia vaikutuksia talouteen. Näin ollen ei ole vaikea ennustaa, että mitään suurempaa romahdusta tuskin on tulossa. Toki kurssien puoliintumista ennustamalla pääsee mukavasti lehtien otsikoihin.
Finanssikriisin ajoista lähtien piensijoittajuus on kukoistanut ja yhä kiihtyvään tahtiin. Aikaisemmin mainittujen iltapäivälehtien lisäksi "naistenlehdissäkin" on jo suuri määrä sijoitusjuttuja ja perinteiset talouslehdet ovat niitä pullollaan. Kaikki kynnelle kykenevät alkavat sijoittajiksi, ja asuntosijoittamisenkin suosio on ennätysmäinen. Saahan pankeista hyvillä vakuuksilla lähes rajattomasti ilmaista rahaa, niin miksipä sitä ei sijoittelisi ja näin ollen saisi itselleen titteliä sijoittaja. Päättäjille kansalaisten ylimääräisten rahojen kanavoituminen osake- ja asuntomarkkinoille sopii mitä parhaiten. Näin pääasiassa suurten yritysten suhteellinen merkitys talouden kokonaisuudessa kasvaa entisestään, ja kalliit ja nousevat asuntohinnat pitävät korviaan myöten velkaiset asuntolainataloudet tyytyväisinä. Suurin osa ihmisistä on suurissa yrityksissä tai valtiolla töissä, sijoittelevat ylimääräiset rahat pörssiin ja rahastoihin, ja makselevat suurta asuntolainaa täältä ikuisuuteen. Ennustettavuus on maksimaalinen.
Tätä tasapainoa eivät järkytä ne vähät yritteliäät kansalaiset, jotka laittavat omaa ja/tai lainarahaa uuteen yritystoimintaan suuryritysten osakkeiden sijaan. Nämä uudet yrittäjät tuovat kansantalouteen kaivattua eloa, ilman heitä elämä olisi lopulta kovin harmaata, vaikka se näennäisesti helppoa ja vaivatonta olisikin. Onneksi on vielä yrittäjiä. Siltaraha on tukena nykyisten ja tulevien yrittäjien rahoitusratkaisuissa tarjoamalla nopealla ja helpolla online prosessilla erisuuruisia ja eripituisia yrityslainaratkaisujaan jo vuodesta 2016. Tervetuloa tutustumaan.
