Lakkokevät
Suomella on pitkä historia lakkoilussa, ja tänä keväänä on jälleen menty pitkälle työmarkkinataisteluissa. Lakot ovat laajentuneet kattamaan talouselämälle ja yhteiskuntarakenteelle kriittisiä toimintoja. Yleisesti katsotaan, että nykyhallituksen talouslinja on suurin syypää ennätyksellisille työtaistelutoimenpiteille. Toisaalta hallitus on kuitenkin puun ja kuoren välissä, koska Suomen taloustilanne vaatii sopeutus- ja leikkaustoimenpiteitä. Yhtä kaikki, tilanne on kriittinen ja uhkaa pitkittää talouden lamaa.
Lue lisääLakkoon mennään -lakkokevättä pukkaa
Tätä kirjoittaessa odotellaan suurlakkojen alkua. Eduskuntavaalien ja hallituksen muodostuksen jälkeen oli odotettavissa, että valittu talouslinja ja työelämäuudistukset tulevat vielä johtamaan laajoihin lakkotoimenpiteisiin uudistusten vastustamiseksi. Suomi on jo hiljalleen pääsemässä talouden alhosta parempia aikoja kohti, joten kaavaillut lakot tulevat kyllä siinä mielessä pahaan ajankohtaan. Vaarana on, että orastava positiivinen kehitys kääntyy jälleen synkempään suuntaan.
Lue lisääKasvua taantumassa
Maailma on mullillaan. On Ukrainan sotaa, nyt jo Gazan sotaa. Inflaatiota on piisannut jo jonkin aikaa, vaikka laskemaan päin jo onkin. Korot ovat sitkeästi korkealla. No, korkealla verrattuna nollakorkojen aikaan. Koronasta on päästy, mutta uutta aaltoa on työntymässä. Kaasuputket katkeilevat Itämerellä. Suomi on Natossa, ehkäpä pian myös Ruotsi. Rakentaminen on loppunut Suomessa lähes tyystin.
Lue lisääTulevaisuus on epävarmaa
Venäjän sotiminen Ukrainassa jatkuu jo pitkälle toista kuukautta, eikä loppua näyttäisi olevan ihan hetkeen odotettavissa ja tulevaisuus on todellakin epäselvä. Länsimaat ovat lähteneet sodankäynnistä johtuen kovalle talouspakotelinjalle, jonka vaikutukset tuntuvat eritoten venäläisten arjessa, mutta toki myös eurooppalaisten omassa taloudessa. Tästä vaikutukset ovat jo havaittavissa polttoaineiden hintojen rajuna kallistumisena, samoin on kallistunut ruoka ja muut elinkustannukset. Kaiken lisäksi myös korot – joiden totuttiin jo vuosia majailleen reilusti alle nollassa – ovat alkaneet kiivaasti nousta kohti nollarajaa.
Lue lisääSiltaraha Oy:n Tilinpäätös vuodelle 2021
Kuluvaa vuotta on vielä tovi jäljellä, mutta alkaa olla jo hyvä aika tarkastella minkälainen vuosi on piakkoin päättymässä. Vuoteen lähdettiin vahvasti vielä koronapandemian kuristuksessa, vaikka vielä kesällä 2020 eläteltiin toiveita pandemian loppumisesta. Sittemmin ollaan huomattu, että kysymyksessä ei varmastikaan ole meni ja tuli – pandemia vaan pitkäkestoinen ja mutatoiva aaltoileva pandemia. Siinä määrin viheliäinen virus vaikuttaisi olevan kyseessä. Ihmiskunta saa varautua säännöllisiin rokotuksiin. Monessa maassa ollaan jo pitkällä kolmansissa rokoteannoksissa ja Suomi tulee pian perässä. Matkustamisessa rokotustodistusten vaatimus on jo muodostunut uudeksi normaaliksi ja sellaiseksi näillä näkymin jäämässä. Rokottamattomilla on kivinen tie sukkuloida uudessa uljaassa maailmassa, jossa ovet ja rajat aukeavat todisteilla riittävistä koronarokotteista. Lääketehtaille vallitseva tilanne varmasti sopii oikein hyvin, onhan eritoten pandemiaan tarkoitetut rokotteet niitä, joita valtiot mukisematta maksavat. Eli mikäpäs siinä. Jos rokotteista muodostuu vallitseva käytäntö kuten influenssapiikeistä, niin tulovirta on isoimmille toimijoille taattu tästä pitkälle tulevaisuuteen. Sellaiseen asemaanhan useimmat yritykset pyrkivät.
Lue lisääMatkailu avartaa
On taas se aika vuodesta, kun ollaan kesälomien kynnyksellä. Suomalaisittain se on yleensä tarkoittanut vilkasta matkailun aikaa, ja aiemmin ennen kaikkea ulkomaanmatkailun aikaa. Perinteisesti hyvin suuri osa suomalaisia on lähtenyt kesälomien aikana ulkomaan reissulle. Nyt korona on muuttanut kaiken jo toisena kesänä peräkkäin.
Lue lisääTalouskasvu vauhdittuu
Reilu vuosi sitten kun koronapandemia iski toden teolla Eurooppaan ja Amerikkaan, ennustettiin maailman talouksien laskevan romahdusmaisesti. Laskua sitten toki kertyikin, mutta selvästi pienemmällä selvittiin mitä ennustukset kuvittelivat. Ruotsin piti pärjätä hyvin, kun se ei rajoittanut talouttaan Suomen tavoin. Toisin kävi. Monessa muussakin mielessä mentiin metsään. Selvää toki on, että tietyt toimialat kuten matkailu, majoitus ja ravitsemus etunenässä, kokivat järisyttävän rajun pudotuksen mistä ei ole toivuttu vieläkään. Toisaalta moni toimiala sai ns. kotoilusta ennen näkemättömän kasvusykäyksen. Nettona siten koronan vaikutus talouteen jäi paljon ennakoitua pienemmäksi. Elvytystoimenpiteet (EU:n elvytyspaketti ja keskuspankkioperaatiot) sen sijaan mitoitettiin worst case skenaarioiden mukaisesti ja rahaa on työnnetty talousjärjestelmään niin kuin ei koskaan ennen. Siten osakekurssit, kiinteistöhinnat, kryptovaluutat ja lähes kaikki sijoituskohteet ovat nousseet hinnoissaan aina vain kohti uusia korkeuksia. Kasvulle ei näy loppua, koska eipä näy elvytystoimillekaan loppua.
Lue lisää 
