Valittu kategoria: sijoittaminen

Mikä on korkojen suunta?

Euroopan keskuspankki nosti jälleen kerran ohjauskorkoa, odotetusti. Välittömästi alkoivat ja jatkuivat arvailut siitä, olisiko nyt nostojen aika jo ohi ja pian alkaisivat korkojen laskut. Mene ja tiedä. Yhtä kaikki, inflaatiotavoitteeseen ei edelleenkään ole päästy ja siten olisi vaikea uskoa, että ihan pian alkaisivat korkojen laskut. Toki, mikäli koronnostot piakkoin tehoavat inflaatioon ja aiheuttavat halutun kevyen taantuman, niin silloin luonnollisesti on tilaa ainakin lopettaa nostot, ehkä jopa jollain aikavälillä aloittaa laskeminen. Vielä on kuitenkin aikaista arvailla, miten maailmantilanteet kehittyvät lähitulevaisuudessa ja kaukaisemmassa varsinkin.

Kansankapitalismin kasvukipuja

Viimeiset vuodet ainakin osakesäästötilin lanseeraamisesta lähtien ollaan mediassa ja medioissa rummuteltu osakesäästämisen nimiin. Kaikki mahdolliset kynnelle kykenevät vauvasta vaariin ja köyhistä varakkaampiin, on haluttu osakemarkkinoille ”säästämään”. Hyvin tässä on tunnuttu onnistuneenkin, sillä melkoisen paljon osakesäästäjien (tai osakesijoittajien) määrä onkin viime vuosina lisääntynyt.

Kansankapitalismi

Sijoittaminen ja siitä kertovat uutiset ovat nousseet nyt oikeastaan 2010-luvulta alkaen uudeksi normaaliksi, ja eri mediat tarjoavat jo omat osuutensa teemasta jopa iltapäivälehtien sivuilla. Näin ollen piensijoittajuus on luonut uuden ilmiön mediakenttään, siitä kirjoitatetaan muuallakin kuin pelkästään ehkä niissä tunnetuimmissa sivuissa, kuten Helsingin Sanomien talousosastolla tai Kauppalehdessä.

Syksyä kohti

Kuluva kesä on ollut ennätyksellisen lämmin ja kuiva. Tyypillisesti Suomen kesänä aiemmin tunnettu vuodenaika on ollut pikemminkin sellainen, johon Välimeren maissa on enemmänkin totuttu. Elokuun alun viileämmät päivät tuntuivat jo heti syksyn saapumiselta, vaikka tavallisena kesänä nämä olisivat ns. normipäiviä. Onko muutos sitten tullut jäädäkseen, tai nouseeko helle tulevaisuudessa enemmän kun kalenterissa käydään kohti syksyä? Sen tulevat vuodet kertovat.

Tänä kesänä ei kuitenkaan ole suomalaisilta hellettä puuttunut. Tämä on sitäkin hienompi asia, kun pandemian takia ei ole päästy matkailemaan ulkomaille samaan tapaan kuin aikaisemmin. Nyt sellaiselle ei olisi juuri ollut edes tarvetta, ainakin jos ihan vaan lämmön perässä oli matkaillut. Suomen taloudelle ja matkailulle kesä on ollut myös erinomaisen antoisa. Ulkomaalaisia ei ole juuri näkynyt, mutta suomalaisia sitäkin enemmän. Rahakin on liikkunut reippaasti. Ihmiset ovat ostaneet kaikkea, tavaraa, palveluita, kesämökkejä, asuntoja, veneitä ja kaikkea mahdollista mitä vaan irti on saanut, kun kaikki ”revitään käsistä”. Tuntuu, että pulaa on kaikesta muusta kuin rahasta. Talouden ennustetaan kasvavan voimakkaasti nyt ja tulevaisuudessa. Koronapandemiasta on ollut taloudelle enemmän hyötyä kuin haittaa, vaikka eipä sitä moni olisi varmasti keväällä 2020 uskonut. Elvytys on vaan ollut niin ennätysmäistä, että rahaa jaetaan nyt ovista ja ikkunoista, ja ostettavasta on alkanut jo muodostua pulaa. Saa nähdä kauanko juhlat jatkuvat (tai kauanko juhlia jatketaan).

Talouskasvu vauhdittuu

Reilu vuosi sitten kun koronapandemia iski toden teolla Eurooppaan ja Amerikkaan, ennustettiin maailman talouksien laskevan romahdusmaisesti. Laskua sitten toki kertyikin, mutta selvästi pienemmällä selvittiin mitä ennustukset kuvittelivat. Ruotsin piti pärjätä hyvin, kun se ei rajoittanut talouttaan Suomen tavoin. Toisin kävi. Monessa muussakin mielessä mentiin metsään. Selvää toki on, että tietyt toimialat kuten matkailu, majoitus ja ravitsemus etunenässä, kokivat järisyttävän rajun pudotuksen mistä ei ole toivuttu vieläkään. Toisaalta moni toimiala sai ns. kotoilusta ennen näkemättömän kasvusykäyksen. Nettona siten koronan vaikutus talouteen jäi paljon ennakoitua pienemmäksi. Elvytystoimenpiteet (EU:n elvytyspaketti ja keskuspankkioperaatiot) sen sijaan mitoitettiin worst case skenaarioiden mukaisesti ja rahaa on työnnetty talousjärjestelmään niin kuin ei koskaan ennen. Siten osakekurssit, kiinteistöhinnat, kryptovaluutat ja lähes kaikki sijoituskohteet ovat nousseet hinnoissaan aina vain kohti uusia korkeuksia. Kasvulle ei näy loppua, koska eipä näy elvytystoimillekaan loppua.

Exit-strategia Koronasta

Reilu vuosi on koronapandemian kanssa eletty, niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Vaihtelevalla menestyksellä. Kuitenkin Suomessa tilanne on ollut esimerkiksi muuhun Eurooppaan ja naapurimaihin verrattuna selvästi parempi. Seuraamuksitta emme mekään toki ole selvinneet vaan parhaillaan eletään suomalaisittain kovien rajoitustoimien keskellä. Keski- ja etelä-eurooppalaista ulkonaliikkumiskieltoa meille ei sentään kuitenkaan tullut, koska perustuslakivaliokunta piti kiinni kansalaisten perusoikeuksista.

Koronasulkua kohti

Korona on hallinnut keskustelua ja elämää yleensäkin nyt jo yli vuoden eikä loppua näy, päinvastoin. Suomi on menossa sulkuun kun paikkoja laitetaan kiinni tuleviksi kolmeksi viikoksi. Suomi oli pitkään Koronan mallioppilas, mutta viime kuukausina tartunnat ovat olleet nousussa. Liekö syynä lepsut otteet ja kyllästyminen tautiin vai ihan yksinkertaisesti huono tuuri? Mene ja tiedä. Yhtä kaikki, hallitus ja virkamiehistö ovat nyt kovaa kyytiä tuomassa kovempia rajoituksia ja tiukempaa lainsäädäntöä mahdollistaakseen tiukemmat rajoitukset heppoisten suositusten sijaan. Koronasulkua pukkaa jälleen.

Korkeampia korkoja

Sijoituspiirit ovat ihmeissään nykytilanteessa, kun korot ovat nollan tuntumassa ja Korona-virus aiheuttaa suurta epävarmuutta osakemarkkinoille. Perinteisten turvamarkkinoiden veto alkaa taas houkuttamaan. Ennen kaikkea, mikäli Korona jatkuu ja pahenee vielä pitkälle tulevaisuuteen, niin osakemarkkinoiden voi odottaa kääntyvän jopa pidempään laskuun pitkän nousun päätteeksi. Tällöin tuottojen metsästys tulee merkittävästi vaikeutumaan. Korkojen nousua ei ole kuitenkaan odotettavissa lähitulevaisuudessa, eikä edes vähän pidemmälläkään tähtäimellä. Osakemarkkinoiden pettäminen saattaisi pikemminkin edesauttaa korkojen laskemista edelleen, kun rahavirrat ohjautuisivat yhä enemmän varmoihin korkotuotteisiin, vaikka niiden tuotto olisi negatiivinen.

Sijoittamisen paradoksi (yrittäjälle)

Pörssiosakkeiden pitkän ajan nousun myötä viime vuosina on eri talousmedioissa ja blogi-kirjoituksissa alkanut yhä enemmän vilkkumaan sana sijoittaminen, ja nousemaan sijoittamiseen liittyvien juttujen määrä. Ja siis nimenomaan tyypillisesti sijoittamisen aloittamiseen ja tärkeyteen liittyvät aiheet, sekä ylipäänsä sijoittamisen sopiminen kaikille rikkaasta köyhään ja vauvasta vaariin. Talousmediat tuntuvat olevan väärällään tämän tyyppisiä kirjoituksia. Kirjoituksissa yleensä lähtökohta on se, että ylipäätään sijoittaminen on järkevää rahojen “tilillä makuuttamisen” sijaan. Tyypillisesti oletetaan jokin tuotto-odotus, jota käyttämällä sitten perustellaan, että mikäli olisi alkanut sijoittamaan 10-20 vuotta sitten, niin nyt olisi jo näin paljon rikkaampi. Se, mikä näissä sijoitusartikkeleissa yleensä unohdetaan tyystin, on koko homman perimmäinen tarkoitus.