Valittu kategoria: korko

Joulu ja uusi vuosi lähestyvät

Takana alkaa pian olla taas yksi merkillinen vuosi. Näitä on nyt riittänyt sitten koronaviruksen ilmaantumisen Eurooppaan vuoden 2020 alussa. Siitä lähtien ollaankin sitten oltu aiempaan verrattuna enemmän tai vähemmän poikkeusoloissa. Vaikka koronasta ollaankin jo päästy, ainakin siis toistaiseksi siitä vakavammasta versiosta, niin Ukrainan sodan jäljiltä maailmanjärjestys on mullillaan. Syksyllä myös Israelissa ja lähi-idässä alkoivat mittavat sotatoimet. Suomessa on totuteltu Venäjän vaikuttamispyrkimyksiin, nyt kun siellä katsotaan ilmeisesti Naton jäsenyyden myötä uhan lisääntyneet. Hybridioperaatioita on ollut, ja itäraja piti laittaa kiinni. Erikoisuudet tuskin ovat tähän loppumassa, päinvastoin.

Kasvua taantumassa

Maailma on mullillaan. On Ukrainan sotaa, nyt jo Gazan sotaa. Inflaatiota on piisannut jo jonkin aikaa, vaikka laskemaan päin jo onkin. Korot ovat sitkeästi korkealla. No, korkealla verrattuna nollakorkojen aikaan. Koronasta on päästy, mutta uutta aaltoa on työntymässä. Kaasuputket katkeilevat Itämerellä. Suomi on Natossa, ehkäpä pian myös Ruotsi. Rakentaminen on loppunut Suomessa lähes tyystin.

Mikä on korkojen suunta?

Euroopan keskuspankki nosti jälleen kerran ohjauskorkoa, odotetusti. Välittömästi alkoivat ja jatkuivat arvailut siitä, olisiko nyt nostojen aika jo ohi ja pian alkaisivat korkojen laskut. Mene ja tiedä. Yhtä kaikki, inflaatiotavoitteeseen ei edelleenkään ole päästy ja siten olisi vaikea uskoa, että ihan pian alkaisivat korkojen laskut. Toki, mikäli koronnostot piakkoin tehoavat inflaatioon ja aiheuttavat halutun kevyen taantuman, niin silloin luonnollisesti on tilaa ainakin lopettaa nostot, ehkä jopa jollain aikavälillä aloittaa laskeminen. Vielä on kuitenkin aikaista arvailla, miten maailmantilanteet kehittyvät lähitulevaisuudessa ja kaukaisemmassa varsinkin.

Pankkijärjestelmä horjuu

Useimmilla on varmasti vielä erittäin hyvässä muistissa, kun pankkijärjestelmä oli edellisen kerran vaarassa romahtaa vuonna 2008. Keskuspankkien väliintulon, massiivisen rahan painamisen ja veronmaksajien rahoittamien tukipakettien ansiosta täystuholta täpärästi vältyttiin. Pelastusoperaation seurauksena uutta rahaa luotiin tuolloin ja tulevina vuosina kuitenkin siinä määrin massiivisesti, että alkoi pitkäkestoinen omaisuuskohteiden, ennen kaikkea osakkeiden, kiinteistöjen ja joukkovelkakirjojen hurja arvonnousuputki. Mikään ei tuntunut pysäyttävän kehitystä, korot painuivat käytännössä nollan tuntumaan ja inflaatio ei lähtenyt ennustuksista huolimatta nousemaan.

Talvi tulee

Venäjän ja Ukrainan taisteluiden värittämästä syksystä siirrytään pian pelättyyn talveen. Talvi tulee joka vuosi ja ensilumia odotellaan kohta jo eteläisimpäänkin Suomeen. Päivät lyhenevät vääjäämättä ja kohti kylmempiä ilmoja ollaan kovaa vauhtia menossa. Sota ei näytä loppuvan, pikemminkin riski laajenemisesta on todellinen. Venäjä on katkaissut kaasun toimitukset ja näillä näkymin ei niitä hetkeen avaakaan. Näin ollen talven energiatilanne on suuri kysymysmerkki. Isoihin laskuihin ja sähkökatkoihin on jo kehotettu varautumaan, samoin kuin jopa käteisen haalimiseen ja jodin ostoon. Ilmassa on pahaenteisiä merkkejä. Toivottavasti hurjimmat uhkakuvat eivät toteudu.

Erikoiset ajat jatkuvat

Aina siitä lähtien kun alkuvuonna 2020 maailmaa alkoi runtelemaan koronakriisi, ollaan pallollamme eletty ikään kuin erityisolosuhteissa. Korona ensin tuli useampana aaltona ja varianttina ja kun viimein alettiin päästä taudin kanssa voitolle, niin samoihin aikoihin helmikuussa tänä vuonna alkoi Venäjän – Ukrainan konflikti tai Venäjän erityisoperaatio, miten vaan, joka on jatkunut ja laajentunut näihin päiviin asti, ja pahin lienee vielä näkemättä.

Natoon vaiko ei?

Viime päivien ja viikkojen polttavin puheenaihe ja spekulaation kohde on ollut kysymys Natoon menosta. Ymmärrettävästi näin, sillä Suomi on aina luottanut ns. puolueettoman maan statukseensa ja nyt Venäjän toimet vaikuttavat niin arvaamattomilta, että aiempiin arvioihin ei ole enää luottamista. Suomi on perustanut puolustuksensa toisaalta vahvoihin puolustusvoimiin ja hyviin väleihin itänaapurin kanssa. Muualta uhkaa ei oikeastaan ole enää koettukaan tulevan. Toisaalta vahvatkaan puolustusvoimat eivät välttämättä anna suojaa idän suurvaltaa ja sen massiivista sotakoneistoa vastaan. Tästä syystä on alkanut suuret mittaluokat saavuttanut Nato-keskustelu. Kansalaisten mielipidettä on selvitelty lähes päivittäin ja kansanedustajien kantoja tivailtu. Puolueista Kokoomus on saanut huimaa nostetta ihan vaan olemalla Natoon kaikista myönteisesti suhtautunein puolue. Suomi näyttää nyt siis menevät kovaa kyytiä Natoa kohti ja samalla vaikuttaisi myös jo puolustusvoimansakin kertaalleen lakkauttanut Ruotsi menevän ehkä jo samalla ovenavauksella tai viimeistään seuraavalla.

Tulevaisuus on epävarmaa

Venäjän sotiminen Ukrainassa jatkuu jo pitkälle toista kuukautta, eikä loppua näyttäisi olevan ihan hetkeen odotettavissa ja tulevaisuus on todellakin epäselvä. Länsimaat ovat lähteneet sodankäynnistä johtuen kovalle talouspakotelinjalle, jonka vaikutukset tuntuvat eritoten venäläisten arjessa, mutta toki myös eurooppalaisten omassa taloudessa. Tästä vaikutukset ovat jo havaittavissa polttoaineiden hintojen rajuna kallistumisena, samoin on kallistunut ruoka ja muut elinkustannukset. Kaiken lisäksi myös korot – joiden totuttiin jo vuosia majailleen reilusti alle nollassa – ovat alkaneet kiivaasti nousta kohti nollarajaa.

Nousevatko korot ja inflaatio?

Viime kuukausien puheenaihe talousmediassa on ollut inflaation kiihtyminen ja nousevat korot. Molemmissa näkyy merkkejä nousun alkamisesta, joskaan yksimielisyyttä ei ole siitä, onko nousu vasta alkamassa, lähdetäänkö jo kohta alaspäin vai oliko tämä nyt tässä. Yhtä kaikki, epävarmuutta ainakin on ilmassa nyt ja tulevaisuudessa. Elämä maapallollamme on epävarmuuden kyllästämää.

Syksyä kohti

Kuluva kesä on ollut ennätyksellisen lämmin ja kuiva. Tyypillisesti Suomen kesänä aiemmin tunnettu vuodenaika on ollut pikemminkin sellainen, johon Välimeren maissa on enemmänkin totuttu. Elokuun alun viileämmät päivät tuntuivat jo heti syksyn saapumiselta, vaikka tavallisena kesänä nämä olisivat ns. normipäiviä. Onko muutos sitten tullut jäädäkseen, tai nouseeko helle tulevaisuudessa enemmän kun kalenterissa käydään kohti syksyä? Sen tulevat vuodet kertovat.

Tänä kesänä ei kuitenkaan ole suomalaisilta hellettä puuttunut. Tämä on sitäkin hienompi asia, kun pandemian takia ei ole päästy matkailemaan ulkomaille samaan tapaan kuin aikaisemmin. Nyt sellaiselle ei olisi juuri ollut edes tarvetta, ainakin jos ihan vaan lämmön perässä oli matkaillut. Suomen taloudelle ja matkailulle kesä on ollut myös erinomaisen antoisa. Ulkomaalaisia ei ole juuri näkynyt, mutta suomalaisia sitäkin enemmän. Rahakin on liikkunut reippaasti. Ihmiset ovat ostaneet kaikkea, tavaraa, palveluita, kesämökkejä, asuntoja, veneitä ja kaikkea mahdollista mitä vaan irti on saanut, kun kaikki ”revitään käsistä”. Tuntuu, että pulaa on kaikesta muusta kuin rahasta. Talouden ennustetaan kasvavan voimakkaasti nyt ja tulevaisuudessa. Koronapandemiasta on ollut taloudelle enemmän hyötyä kuin haittaa, vaikka eipä sitä moni olisi varmasti keväällä 2020 uskonut. Elvytys on vaan ollut niin ennätysmäistä, että rahaa jaetaan nyt ovista ja ikkunoista, ja ostettavasta on alkanut jo muodostua pulaa. Saa nähdä kauanko juhlat jatkuvat (tai kauanko juhlia jatketaan).