Ajankohtaista

Natoon vaiko ei?

26 huhtikuun, 2022

Viime päivien ja viikkojen polttavin puheenaihe ja spekulaation kohde on ollut kysymys Natoon menosta. Ymmärrettävästi näin, sillä Suomi on aina luottanut ns. puolueettoman maan statukseensa ja nyt Venäjän toimet vaikuttavat niin arvaamattomilta, että aiempiin arvioihin ei ole enää luottamista. Suomi on perustanut puolustuksensa toisaalta vahvoihin puolustusvoimiin ja hyviin väleihin itänaapurin kanssa. Muualta uhkaa ei oikeastaan ole enää koettukaan tulevan. Toisaalta vahvatkaan puolustusvoimat eivät välttämättä anna suojaa idän suurvaltaa ja sen massiivista sotakoneistoa vastaan. Tästä syystä on alkanut suuret mittaluokat saavuttanut Nato-keskustelu. Kansalaisten mielipidettä on selvitelty lähes päivittäin ja kansanedustajien kantoja tivailtu. Puolueista Kokoomus on saanut huimaa nostetta ihan vaan olemalla Natoon kaikista myönteisesti suhtautunein puolue. Suomi näyttää nyt siis menevät kovaa kyytiä Natoa kohti ja samalla vaikuttaisi myös jo puolustusvoimansakin kertaalleen lakkauttanut Ruotsi menevän ehkä jo samalla ovenavauksella tai viimeistään seuraavalla.

Lue lisää

Tulevaisuus on epävarmaa

29 maaliskuun, 2022

Venäjän sotiminen Ukrainassa jatkuu jo pitkälle toista kuukautta, eikä loppua näyttäisi olevan ihan hetkeen odotettavissa ja tulevaisuus on todellakin epäselvä. Länsimaat ovat lähteneet sodankäynnistä johtuen kovalle talouspakotelinjalle, jonka vaikutukset tuntuvat eritoten venäläisten arjessa, mutta toki myös eurooppalaisten omassa taloudessa. Tästä vaikutukset ovat jo havaittavissa polttoaineiden hintojen rajuna kallistumisena, samoin on kallistunut ruoka ja muut elinkustannukset. Kaiken lisäksi myös korot – joiden totuttiin jo vuosia majailleen reilusti alle nollassa – ovat alkaneet kiivaasti nousta kohti nollarajaa.

Lue lisää

Nousevatko korot ja inflaatio?

15 helmikuun, 2022

Viime kuukausien puheenaihe talousmediassa on ollut inflaation kiihtyminen ja nousevat korot. Molemmissa näkyy merkkejä nousun alkamisesta, joskaan yksimielisyyttä ei ole siitä, onko nousu vasta alkamassa, lähdetäänkö jo kohta alaspäin vai oliko tämä nyt tässä. Yhtä kaikki, epävarmuutta ainakin on ilmassa nyt ja tulevaisuudessa. Elämä maapallollamme on epävarmuuden kyllästämää.

Lue lisää

Syksyä kohti

6 elokuun, 2021

Kuluva kesä on ollut ennätyksellisen lämmin ja kuiva. Tyypillisesti Suomen kesänä aiemmin tunnettu vuodenaika on ollut pikemminkin sellainen, johon Välimeren maissa on enemmänkin totuttu. Elokuun alun viileämmät päivät tuntuivat jo heti syksyn saapumiselta, vaikka tavallisena kesänä nämä olisivat ns. normipäiviä. Onko muutos sitten tullut jäädäkseen, tai nouseeko helle tulevaisuudessa enemmän kun kalenterissa käydään kohti syksyä? Sen tulevat vuodet kertovat.

Tänä kesänä ei kuitenkaan ole suomalaisilta hellettä puuttunut. Tämä on sitäkin hienompi asia, kun pandemian takia ei ole päästy matkailemaan ulkomaille samaan tapaan kuin aikaisemmin. Nyt sellaiselle ei olisi juuri ollut edes tarvetta, ainakin jos ihan vaan lämmön perässä oli matkaillut. Suomen taloudelle ja matkailulle kesä on ollut myös erinomaisen antoisa. Ulkomaalaisia ei ole juuri näkynyt, mutta suomalaisia sitäkin enemmän. Rahakin on liikkunut reippaasti. Ihmiset ovat ostaneet kaikkea, tavaraa, palveluita, kesämökkejä, asuntoja, veneitä ja kaikkea mahdollista mitä vaan irti on saanut, kun kaikki ”revitään käsistä”. Tuntuu, että pulaa on kaikesta muusta kuin rahasta. Talouden ennustetaan kasvavan voimakkaasti nyt ja tulevaisuudessa. Koronapandemiasta on ollut taloudelle enemmän hyötyä kuin haittaa, vaikka eipä sitä moni olisi varmasti keväällä 2020 uskonut. Elvytys on vaan ollut niin ennätysmäistä, että rahaa jaetaan nyt ovista ja ikkunoista, ja ostettavasta on alkanut jo muodostua pulaa. Saa nähdä kauanko juhlat jatkuvat (tai kauanko juhlia jatketaan).

Lue lisää

Talouskasvu vauhdittuu

20 toukokuun, 2021

Reilu vuosi sitten kun koronapandemia iski toden teolla Eurooppaan ja Amerikkaan, ennustettiin maailman talouksien laskevan romahdusmaisesti. Laskua sitten toki kertyikin, mutta selvästi pienemmällä selvittiin mitä ennustukset kuvittelivat. Ruotsin piti pärjätä hyvin, kun se ei rajoittanut talouttaan Suomen tavoin. Toisin kävi. Monessa muussakin mielessä mentiin metsään. Selvää toki on, että tietyt toimialat kuten matkailu, majoitus ja ravitsemus etunenässä, kokivat järisyttävän rajun pudotuksen mistä ei ole toivuttu vieläkään. Toisaalta moni toimiala sai ns. kotoilusta ennen näkemättömän kasvusykäyksen. Nettona siten koronan vaikutus talouteen jäi paljon ennakoitua pienemmäksi. Elvytystoimenpiteet (EU:n elvytyspaketti ja keskuspankkioperaatiot) sen sijaan mitoitettiin worst case skenaarioiden mukaisesti ja rahaa on työnnetty talousjärjestelmään niin kuin ei koskaan ennen. Siten osakekurssit, kiinteistöhinnat, kryptovaluutat ja lähes kaikki sijoituskohteet ovat nousseet hinnoissaan aina vain kohti uusia korkeuksia. Kasvulle ei näy loppua, koska eipä näy elvytystoimillekaan loppua.

Lue lisää

Korkeampia korkoja

28 helmikuun, 2020

Sijoituspiirit ovat ihmeissään nykytilanteessa, kun korot ovat nollan tuntumassa ja Korona-virus aiheuttaa suurta epävarmuutta osakemarkkinoille. Perinteisten turvamarkkinoiden veto alkaa taas houkuttamaan. Ennen kaikkea, mikäli Korona jatkuu ja pahenee vielä pitkälle tulevaisuuteen, niin osakemarkkinoiden voi odottaa kääntyvän jopa pidempään laskuun pitkän nousun päätteeksi. Tällöin tuottojen metsästys tulee merkittävästi vaikeutumaan. Korkojen nousua ei ole kuitenkaan odotettavissa lähitulevaisuudessa, eikä edes vähän pidemmälläkään tähtäimellä. Osakemarkkinoiden pettäminen saattaisi pikemminkin edesauttaa korkojen laskemista edelleen, kun rahavirrat ohjautuisivat yhä enemmän varmoihin korkotuotteisiin, vaikka niiden tuotto olisi negatiivinen.

Lue lisää

Kummalliset korot

26 syyskuun, 2019

Ihmeiden aika ei ole ohi. Vielä vuosikymmen tai vähemmänkin sitten yleisesti pidettiin mahdottomana ajatusta, että korot olisivat nolla tai jopa negatiiviset. Kuviteltiin, että korkojen normaali taso olisi jotain 3-5%:n luokkaa. Negatiivisten korkojen piti olla mahdottomia, sillä mikäli näin olisi, menisivät ihmiset pankkiin nostamaan talletuksensa käteiseksi, jolloin syntyisi talletuspako ja kriisitilanne. No, tosiasiassahan tänä päivänä käteisen määrä on häviävä, eikä suuria summia ole muutenkaan helppo tuosta noin vaan nostaa pankista. Puhumattakaan megasummista. Raha on nykyään velkaperäistä bittirahaa. Käteisen merkitys on häviävä. Näin ollen tuo käteislogiikka ei toimi. Oikeastaan ainut, mikä ratkaisee, on kysyntä ja tarjonta, ja kun finanssikriisistä lähtien on pumpattu rahaa systeemiin urakalla, niin tarjonta ylittää jo kroonisesti kysynnän. Siitä syystä viralliset markkinakorot ja valtioiden korot ovat jo nollilla tai jopa negatiivisia. Lue lisää